Tapaus Pulla

Toissapäivänä eli lauantaina 19.3. kissamme Pulla täytti jo kolme vuotta. Sen kunniaksi päätin kertoa teille Pullan tarinan. :)

Olimme Janin kanssa jo jonkin aikaa pohtineet kissan ottamista ja keväällä 2013 aloimme tosissaan etsiä meille sopivaa maukujaa. Minä etsin epätoivoisesti kissaa lähinnä Apulan lemmikkipalstojen kautta. Heti, kun löysin lähialueelta pennut, olin varma että nyt tärppäsi, mutta pettymys oli suuri, kun sain tietää että kaikki pennut oli jo varattu. Olin jo luopua toivosta, kunnes löysin ilmoituksen pitkäkarvaisesta urospennusta. Otin heti yhteyttä pennun tarjoajaan enkä juuri miettinyt sitä, missä pentu oli. Halusin tämän pitkäkarvaisen, niin ihanalta kuulostavan pennun. Janilta pikainen kysymys ja varasin pennun. Maksoin pienen varausmaksun ja niin oli varmaa, että kesällä 2013 meillä olisi kissa!

Pulla ensimmäistä päivää uudessa kodissa :)

Pulla asui Etelä-Pohjanmaalla, jonne oli silloisesta asuinpaikastamme noin kahden ja puolen tunnin ajomatka. Haimme Pullan 25. toukokuuta 2013, hieman alle luovutusikäisenä. Kaikki oli valmiina kissaa varten ja olimme todella innoissamme. Tosin alle luovutusikäisenä hakeminen ei ollut meidän ideamme vaan Pullan "kasvattajan". Loppujen lopuksi Pullan pentuaika ei ilmeisesti ollutkaan ollut kovin ruusuista, sillä mennessämme hakemaan pentua, sen emää emme enää nähneet. Se oli kuulemma pennut saatuaan jotenkin seonnut (???) ja se oli pitänyt laittaa pois. Talossa ei ollut muita kissoja kuin Pulla ja sen sisko, joka jäi kasvattajaperheeseen. Pullan elämän alku on siis hieman hämärän peitossa ja oletettavasti karikkoinen, koska se oltiin erotettu emästään liian varhain.

Leikkivä kissa on onnellinen kissa

Pulla on ollut monin tavoin hankalahko kissa. Nuorempana se tapasi kynsiä nukkuvien ihmisten (lähinnä minun ja Janin) käsiä ja jalkoja, jos ne roikkuivat sängyn ulkopuolella. Ajoittain Pulla on pissaillut sopimattomiin paikkoihin, esimerkiksi sänkyyn useamman kerran. Vanhassa asunnossamme se myös repi seinistä tapettia aina, kun se vähänkin repsotti jostakin nurkasta. Nämä kaikki Pullan niin sanotut "luonneviat" on pistetty liian varhaisen emästä erottamisen piikkiin, mistä ne varmasti osaksi johtuvatkin.

Nykyisin Pulla on vähitellen päässyt huonoista tavoistaan. Edelleen vääriin paikkoihin pissailua on sattunut harvakseltaan silloin, kun olemme olleet Pullan kanssa yökylässä vanhemmillamme. Sen sijaan kotona sitä ei ole tapahtunut enää pitkään aikaan. (koputan puuta!) Seiniä Pulla ei ole enää repinyt tässä nykyisessä asunnossamme, jossa on 20 neliötä enemmän tilaa entiseen verrattuna mukaan lukien parveke, jossa Pulla tykkää viettää paljon aikaa varsinkin hyvillä ilmoilla. Käsiä ja jalkoja Pulla saattaa joskus kynsiä, mutta hyvin harvoin onneksi nykyään. Nykyään suurimpana ongelmana meillä on karvapallojen oksentelu, jota tapahtuu viikoittain milloin lattialle, matolle, sohvalle tai joskus jopa ruokapöydälle. Mutta onneksi oksennus haisee vähemmän ja on helpompi siivota kuin pissa. :D

Pulla on kuitenkin erittäin mukava kotikissa, leikkisä ja hellyydenkipeäkin, aina kun sille päälle sattuu. Se on hyvä matkustamaan, sillä me reissaamme joka viikonloppu vanhemmillemme kyläilemään. Pulla nauttii selvästi kyläilyistä ja maiseman vaihdosta, vaikka ei kuljetuskoppaan niin välittäisi mennäkkään. Pulla tykkää leikkiä ja kyhnyttää minun tai Janin kyljessä silloin, kun se itse siihen hakeutuu. Moni on kysynyt meiltä, mites Pulla, kun meille tulee koira. No mitäs se, se on Janin vanhemmilla tottunut kahteen iloluontoiseen mäyräkoiraan, joista nuoremman kanssa se leikkii välillä jahtaamisleikkejä. Emme muutenkaan ole ollenkaan huolissamme, kyllä Pulla pentuun tottuu ja niistä tulee varmasti nopeastikin todella hyvät kaverukset! :) 

Pulla köllii anoppilan lattialla 3-vuotis syntymäpäivänään 19.3.2016. Onnea maailman makein Pulla!

Ulkoilua

Tämän blogin aloituksessa mainitsin ohimennen, että vaikka tämä blogi tuleekin keskittymään paljon koiran hankintaan ja sen koulutukseen, niin myös kissamme Pulla tulee näyttelemään täällä omaa rooliaan. Tänään Pulla sai blogiin oman sivun ja tänään kävimme myös ulkoilemassa sen kanssa. :)

Pulla on siis sisäkissa, jonka kanssa ulkoillaan valjaissa aina silloin tällöin. Nyt täytyy myöntää, että sen kanssa ei olla ulkoiltu todella pitkään aikaan. Reaktio valjaiden esille kaivamiseen olikin hyvin odotettu: kissa sekosi täysin ja alkoi maukumaan ja pyörimään. Ulos pääseminen on siis Pullalle varsin mieluisaa, vaikkakin ulkona se on kissamaiseen tapaan hyvin varautunut ja kulkee lähinnä rakennusten seinien vieriä pitkin.

Tänään ulkoilu oli hieman alle tunnin mittainen. Pulla ei juuri oman kerrostalon läheisyydestä poistunut. Uskallus lähteä kauemmas talosta heikkenee selvästi, jos ulkoilua ei ole harrastettu pitkään aikaan. Yhdessä vaiheessa Pullan kanssa pääsi kulkemaan pitkiäkin matkoja, kun sen kanssa ulkoiltiin enemmän. Joskus se kulki jopa melkein kuin koira. Siitä huolimatta, kissan kanssa ulkoilu ei ole ikinä verrattavissa koiran kanssa lenkkeilyyn. Kissa kulkee paljon hitaammin, pysähtelee pitkiksi ajoiksi, haistelee ja tutkii ympäristöään, jopa enemmän kuin koira.

Pulla kohtasi tänään ulkoilunsa aikana jokusen koiran, joita tulee vastaan melkeinpä joka ulkoilulla. Jotkut koirat haluaisivat kovastikkin tehdä tuttavuutta eikä minulla sen puoleen ole mitään sitä vastaan. Pulla on tottunut koiriin pienestä asti ja se suhtautuu niihin pääasiassa hyvin. Isommat koirat ovat tietysti ongelmallisempia, mutta en ole Pullan puolesta huolissani, se osaa kyllä puolustautua ja toisaalta vetäytyä, jos tilanne käy uhkaavaksi. Useimmiten kissan kohdatessaan koiran omistajat usein pelästyvät ja vetävät herkästi koiransa heti pois kissan luota. Ehkäpä pelkona on, että kissa kynsii koiran verille, mikä tietty on mahdollista, jos tilanteessa ei toimita oikein. Mikäli koira on tottunut kissoihin tai se ei muuten ole vihamielinen, ei ole mielestäni mitään ongelmaa päästää sitä katsomaan kissaa, kunhan koiran omistaja ei päästä koiraa jahtaamaan, mikäli kissa vetäytyykin tilanteesta.

Valppaana kaivonkannella :)

Koirien lisäksi Pulla kohtasi yhden suurimmista peloistaan: lapsen. Pulla ei välitä lapsista ja varsinkin, kun ne juoksevat ja pitävät meteliä, se lähtee samantien pakoon. Tämä lapsi katseli kuitenkin Pullaa varsin hyvän matkan päästä, vaikkakin siitä huolimatta Pulla jähmettyi täysin. Lapsi oli kovin kiinnosunut kissasta ja katseli aikuisen kanssa pitkään Pullan menoa, kunnes kissa katosi näkyvistä. Nämä ihmiset toimivat tilanteessa fiksusti, aikuinen tunnisti kissan eleistä, että se pelkää ja he jatkoivat lapsen kanssa matkaansa kauempaa kiertäen. Joskus vastaan on tullut sellaisia lapsia, jotka ovat lähteneet juoksemaan huutaen kissaa kohti. Tottahan Pulla ottaa silloin jalat alleen eikä siinä oikein tee mieli alkaa lapsia ohjeistamaankaan, että lähestykää nätisti. Mieluummin lähden vain Pullan kanssa pois tilanteesta.

Tänään ulkoilu sujui kuitenkin varsin hyvin. Pulla tuntui nauttivan, vaikka ravistelikin jalkojaan, kun ne tulivat mutaisiksi märällä nurmikolla. Meidän täytyy selvästi petrata tässä asiassa ja käydä Pullan kanssa useammin ulkona. Ihan vain senkin vuoksi, että Pulla kulkisi innokkaammin ja pidempiä matkoja siihen mennessä, kun koira tulee meille. En jaksa odottaa sitä, miten Pulla reagoi, kun sen ja koiran kanssa lähdetään yhdessä ulos. :)

Pää tietysti käännetään juuri silloin pois, kun otan kuvaa :D

Tähtäimessä oma turbo

Tässä tekstissä paljastan hieman sitä, missä vaiheessa meidän koirasuunnitelmat eli käyttölinjaisen englanninspringerspanielin pennun hankita on. :) 

Olemme siis hankkimassa käyttölinjaista spanielia avopuolisoni metsästyskoiraksi. Spanieli on ylösajava ja noutava lintukoira. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että spanieli tutkii  metsästäjän edellä tietyllä kuviolla maastoa ja linnun löydettyään osoittaa sen metsästäjälle, joka valmistautuu ampumaan. Sitten spanieli ajaa linnun esiin metsästäjän ammuttavaksi, pysähtyy laukauksen ajaksi ja vasta luvan saatuaan noutaa linnun metsästäjälle. Ei siis todellakaan mikään yksinkertaisin prosessi, mutta toimiessaan spanieli on korvaamaton apu metsästäjälle. Spanielien kanssa metsästetään hyvin monenlaista riistaa, pääasiassa kanalintuja (sepelkyyhky, fasaani, peltopyy, riekko, metso, teeri, pyy), mutta spanielin kanssa voi harrastaa myös vedestä noutoa alkusyksystä (sorsa yms vesilinnut) sekä jäniksen, supikoiran ja ketun metsästystä. Juuri monipuolisuuden vuoksi käyttölinjainen spanieli onkin valikoitunut meidän roduksemme.  

Meillä koirasuunnitelmat ovat jo siinä vaiheessa, että olemme löytäneet kolme kasvattajaa, joille on tämän vuoden aikana tulossa käyttölinjaisen spanielin pentuja. Olemme olleet kasvattajiin yhteydessä ja tarkoitus on vierailla jokaisen kasvattajan luona. Kasvattajia tai kenneleitä en tässä blogissa paljasta ennen kuin olemme valinneet kennelin, josta koiran otamme ja ennen kuin he ovat myös valinneet meidät. Toisin sanoen voi olla, että kennel selviää vasta tulevan pennun nimestä, jos en aiemmin saa lupaa julkaista tulevan pennun kasvattajaa tai se ei muutoin tunnu sopivalta. 

Käyttölinjainen englanninspringerspanieli (Kuva: English Springer Spaniel Club)

 

Ensimmäisen kasvattajan luona vierailin jo viime viikolla ystäväni kanssa. Avopuolisoni ei päässyt tälle vierailulle mukaan. Tämä oli todella harmillista, sillä kyseisellä kasvattajalla on periaate, että hän haluaa tavata koko perheen, ennen kuin he voivat edes ajatella myyvänsä pennun perheeseen. Muilta osin vierailu sujui todella hyvin, kasvattajan koirat olivat kilttejä ja todella suloisia. Myös kasvattajan kanssa juttu luisti ja ajatukset menivät yksiin. Pelkästään minun kertomani perusteella avopuolisoni sanoi, että voisimme ottaa pennun täältä. Haluan kuitenkin käydä vielä kahdessa muussakin kennelissä ja lisäksi mennä tähän ensimmäiseen toistamiseen vielä Janin kanssa, ennen kuin teemme päätöksen, että mistä kennelistä pennun otamme. 

Onnistunut nouto! (Kuva: felsteadgundogs.com/historyofspringer.htm)

Tänä viikonloppuna meidän piti mennä käymään yhdessä kennelissä koko porukalla eli minä, Jani ja tämä ystävämme, jonka kanssa kävin ensimmäisessäkin kennelissä. Tämä reissu kuitenkin peruuntui, joten nyt olisi työn alla saada järjestettyä seuraavalle viikonlopulle mahdollisesti molempiin jäljellä oleviin kenneleihin vierailut. Mahdollisesti jopa samalle päivälle. Melkoinen tehoviikonloppu olisi siis ehkä tulossa, jos saadaan se onnistumaan!

Alku ja paljon suunnitelmia

Tervehdys ! 

Tervetuloa Turboillen -blogiin, mistä lienetkin tänne eksynyt! Tänään innostuin aloittamaan tämän uuden blogin pidon ja katsotaan nyt mitä tästä tulee. Tässä postauksessa kerron hieman tulevaisuuden suunnitelmia, joiden kulku määrittää pitkälti myös tämän blogin tekstien sisältöä. 

Aloitetaan siitä, että mistä tämä nimi "Turboillen" oikein tulee. Suurin tätä blogia muokkaava tulevaisuuden suunnitelma on ottaa tämän vuoden aikana tähän pieneen perheeseemme käyttölinjaisen englanninspringerspanielin pentu. Tällä hetkellä perheeseen kuuluu siis minä, avopuolisoni Jani sekä kissamme Pulla. Tähän joukkoon meillä on etsinnässä koira, joka tulisi ensisijaisesti avopuolisoni metsästyskoiraksi. Käyttölinjaisia spanieleita kutsutaan lempinimellä turbo, joten siitä siis tämä blogin nimi "Turboillen". 

Toinen tällä hetkellä hyvin kutkuttava tulevaisuuden suunnitelma, tai oikeastaan haave, olisi lähteä kesällä jonnekin päin Eurooppaa au pairiksi. Mikäli koirasuunnitelmat luonnistuvat toivotulla tavalla, pentu muuttaa perheeseemme vasta syksyllä, joten tätä ennen olisi tilaa vielä toisenlaisille jutuille. Jos siis au pair -suunnitelmat toteutuvat, reissusta tulee tänne varmasti juttua kesällä. :)

Yhteenvetona eli summa summarum: Tämä blogi on perustettu sitä varten, että pääsen kertoilemaan koiran hankinnasta ja kaikesta, mitä sen kanssa sitten puuhastellaan (eli lähinnä peruskoulutuksesta ja metsästyksestä ensin alkuun) ;) Lisäksi blogi tulee sisältämään juttuja ihan muustakin elämässäni tapahtuvasta, esimerkiksi kissastamme Pullasta ja mahdollisesti urastani au pairina. Jos siis mitkään näistä aiheista kiinnostaa, pysy ihmeessä kuulolla! :)