Olimme Janin kanssa jo jonkin aikaa pohtineet kissan ottamista ja keväällä 2013 aloimme tosissaan etsiä meille sopivaa maukujaa. Minä etsin epätoivoisesti kissaa lähinnä Apulan lemmikkipalstojen kautta. Heti, kun löysin lähialueelta pennut, olin varma että nyt tärppäsi, mutta pettymys oli suuri, kun sain tietää että kaikki pennut oli jo varattu. Olin jo luopua toivosta, kunnes löysin ilmoituksen pitkäkarvaisesta urospennusta. Otin heti yhteyttä pennun tarjoajaan enkä juuri miettinyt sitä, missä pentu oli. Halusin tämän pitkäkarvaisen, niin ihanalta kuulostavan pennun. Janilta pikainen kysymys ja varasin pennun. Maksoin pienen varausmaksun ja niin oli varmaa, että kesällä 2013 meillä olisi kissa!
Pulla ensimmäistä päivää uudessa kodissa :) |
Pulla asui Etelä-Pohjanmaalla, jonne oli silloisesta asuinpaikastamme noin kahden ja puolen tunnin ajomatka. Haimme Pullan 25. toukokuuta 2013, hieman alle luovutusikäisenä. Kaikki oli valmiina kissaa varten ja olimme todella innoissamme. Tosin alle luovutusikäisenä hakeminen ei ollut meidän ideamme vaan Pullan "kasvattajan". Loppujen lopuksi Pullan pentuaika ei ilmeisesti ollutkaan ollut kovin ruusuista, sillä mennessämme hakemaan pentua, sen emää emme enää nähneet. Se oli kuulemma pennut saatuaan jotenkin seonnut (???) ja se oli pitänyt laittaa pois. Talossa ei ollut muita kissoja kuin Pulla ja sen sisko, joka jäi kasvattajaperheeseen. Pullan elämän alku on siis hieman hämärän peitossa ja oletettavasti karikkoinen, koska se oltiin erotettu emästään liian varhain.
Leikkivä kissa on onnellinen kissa |
Pulla on ollut monin tavoin hankalahko kissa. Nuorempana se tapasi kynsiä nukkuvien ihmisten (lähinnä minun ja Janin) käsiä ja jalkoja, jos ne roikkuivat sängyn ulkopuolella. Ajoittain Pulla on pissaillut sopimattomiin paikkoihin, esimerkiksi sänkyyn useamman kerran. Vanhassa asunnossamme se myös repi seinistä tapettia aina, kun se vähänkin repsotti jostakin nurkasta. Nämä kaikki Pullan niin sanotut "luonneviat" on pistetty liian varhaisen emästä erottamisen piikkiin, mistä ne varmasti osaksi johtuvatkin.
Nykyisin Pulla on vähitellen päässyt huonoista tavoistaan. Edelleen vääriin paikkoihin pissailua on sattunut harvakseltaan silloin, kun olemme olleet Pullan kanssa yökylässä vanhemmillamme. Sen sijaan kotona sitä ei ole tapahtunut enää pitkään aikaan. (koputan puuta!) Seiniä Pulla ei ole enää repinyt tässä nykyisessä asunnossamme, jossa on 20 neliötä enemmän tilaa entiseen verrattuna mukaan lukien parveke, jossa Pulla tykkää viettää paljon aikaa varsinkin hyvillä ilmoilla. Käsiä ja jalkoja Pulla saattaa joskus kynsiä, mutta hyvin harvoin onneksi nykyään. Nykyään suurimpana ongelmana meillä on karvapallojen oksentelu, jota tapahtuu viikoittain milloin lattialle, matolle, sohvalle tai joskus jopa ruokapöydälle. Mutta onneksi oksennus haisee vähemmän ja on helpompi siivota kuin pissa. :D
Pulla on kuitenkin erittäin mukava kotikissa, leikkisä ja hellyydenkipeäkin, aina kun sille päälle sattuu. Se on hyvä matkustamaan, sillä me reissaamme joka viikonloppu vanhemmillemme kyläilemään. Pulla nauttii selvästi kyläilyistä ja maiseman vaihdosta, vaikka ei kuljetuskoppaan niin välittäisi mennäkkään. Pulla tykkää leikkiä ja kyhnyttää minun tai Janin kyljessä silloin, kun se itse siihen hakeutuu. Moni on kysynyt meiltä, mites Pulla, kun meille tulee koira. No mitäs se, se on Janin vanhemmilla tottunut kahteen iloluontoiseen mäyräkoiraan, joista nuoremman kanssa se leikkii välillä jahtaamisleikkejä. Emme muutenkaan ole ollenkaan huolissamme, kyllä Pulla pentuun tottuu ja niistä tulee varmasti nopeastikin todella hyvät kaverukset! :)
Pulla köllii anoppilan lattialla 3-vuotis syntymäpäivänään 19.3.2016. Onnea maailman makein Pulla! |