Tehoviikonloppu

Kerroinkin jo viime postauksessa, että viikonlopusta on tulossa erityisen kiireinen koiran kanssa. Nyt kerron tarkemmin mitä tehtiin ja runsaasti kuviakin on luvassa, koska minulla oli joka paikassa järkkäri mukana. 

Lauantaina menimme päivällä koirapuistoon yhdessä koirakaveri Kodan ja sen omistajan kanssa. He olivatkin entuudestaan tuttuja, olimme heidän kanssaan kerran aiemminkin koirapuistossa, mutta silloin koirien leikkejä aluksi vähän häiritsi toiset koirapuiston käyttäjät. Nyt saimme kuitenkin olla aivan rauhassa ja Lola ja Koda leikkivätkin pitkän tovin. Ne ovat hyvä kaksikko, Koda on jonkin verran Lolaa rauhallisempi, joten luonnollisia pieniä taukoja tulee leikkiin, mutta sitten kun leikitään, niin riehutaan ihan kunnolla. :D Tässä kuvia Lolasta ja Kodasta. 

Todella pelottavan näköinen Lola :D

Seisonta, tällä kertaa häntäkin koholla :)

Lola & Koda

Sunnuntaina olikin sitten luvassa Satakunnan spanielikerho ry:n järjestämä retki fasaanitilalle Pomarkkuun. Lähdimme mukaan tarkoituksenamme ihan vain päästä katsomaan, mitä fasaanitilalla tehdään ja kuuntelemaan lähietäisyydeltä laukauksia. Lolahan on siis jo kerran ollut ampumaradalla totuttelemassa laukausten ääniin eikä se ollut silloin niistä moksiskaan.

Fasaanitilalle päästyämme meidän piti aivan ensimmäiseksi siivota Lolan häkki, koska neiti oli oksentanut loppumatkasta häkkiin koko aamupalansa. Lolalla on selvästi matkapahoinvointia, se oksentaa aina jos on mutkainen ja/tai möykkyinen tie. :/ Siivousoperaation jälkeen siirryttiin pelon laidalle koirien kanssa. Lola oli aluksi todella jännittynyt, mutta kun jännitys hieman laukesi, se oli varsin fiksusti ja istui ihan rauhassa. Toiset koirat pääsivät hallitulle fasaaniriistalle, mikä tarkoitti sitä, että fasaani ns. "istutettiin" aluksi peltoon, jonka jälkeen koira päästettiin heti etsimään se, peläyttämään se lentoon, lintu ammuttiin ja koira pääsi noutamaan riistan. Tämä toiminta ei ole ehkä kaikista eettisintä "metsästystä", jos metsästystä ollenkaan, mutta tarkoitus on enemmänkin kouluttaa koiria ja saada riistatilanteita niille. Lola sai paljon arvokasta kokemusta. Kaikki kehuivat, kuinka se ei yhtään välittänyt laukauksista ja muiden koirien lintuja tuotiin Lolalle, jotta se sai haistaa lämmintä lintua. Aluksi Lola pelkäsi kovasti, koska se ei ole riistan hajuun saati makuun ennen tutustunut, mutta aikansa varovasti haisteltuaan Lola uskalsi napata lintua varovasti siivestä ja vetää itselleen. Ihan loistava juttu minusta, noin ensikertalaiselta! Meille sanottiin, että olisimme voineet Lolankin päästää etsimään lintua ihan varsinaiseen tilanteeseen, mutta meidän mielestä se olisi ollut liian aikaista tässä vaiheessa koulutusta, varsinkin kun ei meillä ollut edes omaa pilliä mukana, millä Lolan olisi saanut istumaan. Jätettiin siis suosiolla varsinainen riistatilanne välistä, mutta aseen paukkeesta ja lämpimästä linnusta saatiin paljon kokemusta, mikä oli se, mitä lähdimme tältä reissulta hakemaan. Tässä kuvia fasaanitilalta, kaikki näistä on Janin ottamia. :) 

Mitäs nyt tapahtuu?

Osuma!

Lämpimän linnun haistelua.

Vähän uskalsi siivestä vetääkin.

Väsy iski, kun lähdettiin poispäin.

Fasaanitilalta lähdettyämme suuntasimme tapaamaan ystäviämme, heidän kanssaan kävimme yhdessä koiralenkillä. Lolalle tutut nahkacolliekaverit oli vastassa ja yhdessä ne pääsivät juoksemaan peltotielle. Kuvissa vaalea collie on Lolan kanssa leikkinyt useasti, tummempi kaveri on hyvin varautunut toisten koirien suhteen, joten sen ja Lolan totuttelua tehdään hitaasti, siksi sillä näkyy näissä kuvissa kuonokoppa. Tämä oli kuitenkin ihan ikimuistoinen hetki, ne menivät Lolan kanssa samalla lenkillä vieretysten eikä konflikteja syntynyt. Kyllä se siitä! Lenkin jälkeen teimme vielä hieman harjoituksia ystäväni ohjauksessa, aloimme opetella maahanmenoa. Tällä hetkellä harjoittelen Lolan kanssa eniten istumisen ja luoksetulon lisäksi seuraamista ja maahanmenoa, myös sivullemeno alkaa tulla ajankohtaiseksi. Tässä kuitenkin nyt kuvia sieltä lenkiltä, harjoituksista ei huomattu ottaa kuvia.

Tänään olimme taas Lolan kanssa tutustumassa uuteen kaveriin, 4 kuukautta vanhaan labradorinnoutaja neiti Lunaan ja sen omistajaan. Kävimme jälleen lähimmässä koirapuistossa ja oli kyllä mukavaa! Lolalla ja Lunalla synkkasi ihan ensihetkistä, ne eivät olisi millään malttaneet hihnassa kulkea rinnatusten, kun heti olisi pitänyt päästä leikkiin. Ne olivat myös hyvin tasaväkinen pari ja leikkiessään kovin samanhenkisiä. Koirapuistossa tavattiin myös iso amerikanakita narttu, josta Lola ei niin välittänyt, vaikka vähän sen kanssa leikkiä haastoikin. Onneksi Lola tottui isoonkin kaveriin pienen ajan kuluttua ja niillä sujui ihan hyvin, aina niin kauan kun akita ei juossut Lolaa kohti. :D Mutta Lunaa ja sen omistajaa nähdään varmasti toistekin, niinkin että otan kameran mukaan, tänään tavattiin iltahämärissä, joten ei kannattanut oikein kameraa ottaa. Mutta tosiaan, ensi kerralla sitten! :)