Nyt kun au pair-urani on taputeltu, tämä blogi palaa alkuperäiseen ideaansa eli kertomaan meidän koiranhankinnasta, metsästyskoulutuksesta ja yleisestä elämästä lemmikkien kanssa. Palaan hieman ajassa taaksepäin ja kerron, miten tämä koira-asia on kehittynyt tässä kesän aikana.
Aiemmin olen siis kertonut, että meillä oli kolme kenneliä, joissa kävin tutustumassa ennen reissuani Irlantiin. Yksi näistä oli eniten meidän mieleen ja jätimmekin kaksi muuta kenneliä ja keskityimme vain tähän yhteen sen jälkeen, kun kasvattajalta tuli tieto, että hyvin suurella varmuudella pentuja on tulossa kesäkuun lopulla. Vielä kesäkuussa sain kuitenkin sähköpostin kasvattajalta, joka kertoi, että narttu oli ultrattu ja se olikin tyhjä. Unelmat olivat murskana. Otin yhteyttä toiseen kenneliin, jonka olimme jo hylännyt, mutta siellä ei ollut enää narttupentuja vapaana. Julistin sukulaisille ja ystäville, että koiraa ei tulekaan tänä syksynä, katsotaan sitten joskus, jos pentuja on taas tiedossa.
SITTEN yhden kennelin kasvattaja vinkkasi sähköpostilla, että eräässä kennelissä on kaksi narttupentua vapaana. Pienen pohdinnan jälkeen laitoin sähköpostia tälle kasvattajalle, jolla oli pentuja vapaana. Hän oli otettu siitä, että nuoret ovat kiinnostuneet metsästyksestä ja sovimme, että Jani ja ystävämme (tämä yksi ja sama, joka oli kanssani kerran aiemmin käymässä kennelissä ja joka tietää koirista melkein kaiken :D ) lähtevät kennelissä käymään, ystävämme siis minun tilallani, koska olin jokseenkin estynyt vierailulle lähtemään. Vierailu sujui hyvin, kasvattaja piti Janista ja kehui myös, että meillä on lähituki kohdillaan, koska ystävämme tietää koirista niin paljon. Niinpä sovittiin, että narttu, joka oli kasvattajalla työnimeltään "Mini", muuttaa meille. Tässä kuvia, jotka otettiin silloin, kun Jani ja ystävämme olivat katsomassa pentuamme.
 |
| Touhuilun jälkeen iski väsy... |
 |
| Jani ja tuleva mettäkaveri :) |
 |
| Emä Frida ja pennut |
Jännittävän tästä pennun hankinnasta teki se, että minä en nähnyt pentua ennen luovutushetkeä. Se johtui kuitenkin puhtaasti olosuhteiden pakosta. Pennut olivat näet syntyneet jo toukokuun lopulla, joten ne olivat luovutusikäisiä heinäkuun puolen välin paikkeilla. Minä palasin Irlannista vasta heinäkuun lopussa, joten pentu oli kasvattajalla hieman yliaikaa. Vuokra-asuntomme oli irtisanottu, pois piti muuttaa heinäkuun loppuun mennessä eikä uutta asuntoa ollut vielä tiedossa. Kaikki oli siis melko kaaoottista. Saavuin Suomeen myöhään torstai-iltana (28.7.) ja pääsin pääkaupunkiseudulta kotikulmille vasta perjantaina. Lauantaina tyhjensimme hulluna ystävien avulla vuokrakämppämme ja sunnuntaina suuntasimme hakemaan perheen uutta jäsentä, joka oli jo nyt saanut uuden kutsumanimen Lola. Haimme Lolan pentutreffeiltä, jossa oli melkein kaikki kyseisestä pentueesta pennun ottaneet omistajat. Saimme kokeneelta metsästäjältä, Lolan isän omistajalta, vinkkejä, miten pääsemme metsästyskoulutuksen alkuun. Tapaamisen jälkeen hoidimme kasvattajan kanssa paperit kuntoon ja sen jälkeen Lolan matka kohti uutta kotia alkoi.
Nyt Lola on ollut meillä kohta kolme viikkoa. Se on kotiutunut hyvin ja leimautunut selkeästi meihin, kaikista eniten Janiin. Olen suosiolla astunut hieman syrjään ja antanut Lolan leimautua Janiin vahvemmin, tuleehan siitä kuitenkin Janin metsästyskoira ja sen pitää kuunnella metsässä isäntäänsä todella ehdottomasti. Lola suorastaan palvoo Jania ja se on pelkästään hyvä asia. Näiden viikkojen aikana olemme yrittäneet saada Lolalle mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia. Olemme onneksi lomalla, joten olemme ehtineet keskittyä koiran totuttamiseen ja kouluttamiseen.
Lola on opetellut autossa matkustamista ja yksin olemista. Molemmat sujuvat jo kohtalaisen hyvin, autossa Lola häärää jonkin verran häkkinsä patjan kimpussa, mutta se varmasti helpottaa, jos häkkiin antaa lelun tai luun. Hihnassa kulkemista on myös harjoiteltu, Lola tietysti vielä vetää jonkin verran, mutta siihen pyritään puuttumaan jo näin alusta lähtien. Nyt, kun majailemme väliaikasesti isäni luona maaseudulla, Lola pääsee usein ulos asioilleen vapaana. Hihnaulkoilua pitää kuitenkin harjoitella jatkuvasti, sillä jo parin viikon kuluttua pääsemme muuttamaan uuteen asuntoomme ja kaupunkielämä alkaa, joten nätisti hihnassa kulkeminen tulee olemaan tärkeää. Lolan kanssa on harjoiteltu myös perustottelevaisuutta, istumisen oppiminen on jo hyvässä vauhdissa.
Metsästyskoulutukseen liittyen opittavana on juuri istuminen, luoksetulo ja hakukuvion opettelu. Luoksetuloa ja istumista opetellaan koko ajan arkipäivän toiminnoissa. Hakukuviota opetetaan siten, että koira innostetaan juoksemaan edes takaisin ihmisen käsien perässä. Lolalla on vaan paha tapa tässä harjoituksessa purra ihmisen käsiä. Tämän poistamiseen olemme kuitenkin saaneet vinkkejä ja pyrimme lopettamaan puremisen puuttumalla siihen tiukasti.
Lolan kanssa on käyty kyläilemässä monissa paikoissa, kuljettu yleisötapahtumassa ja se on tavannut monia erikokoisia ja näköisiä koiria. Myös hevosia on käyty katsomassa. Monenikäisiä ja -kokoisia ihmislapsia on nähty. Pullan kanssa Lola tulee ihan hyvin toimeen, kynnestä se ei ole tainnut saada kuin kerran. Lolan kanssa on käyty myös uimassa, mikä oli tuttua touhua sille jo kasvattajan luota. Lola rohkaistuu päivä päivältä, aiemmin pelottavat asiat eivät pelota läheskään yhtä paljon enää.
Olemme käyneet myös pariin otteeseen pentutreffeillä leikkimässä muiden samanikäisten pentujen kanssa turvallisessa ympäristössä. Ystäväni otti kuvia Lolasta 3.8. ennen pentutreffejä ja myös pentujen leikeistä. Tässä sitä kuvasatoa.
 |
| Minä ja Lola |
 |
| Leikkikavereita tekemässä... |
 |
| Tämmönen löytyi! Kaikenlaista pitää kantaa, koko ajan, ulkona ja sisällä. Noutaja kun on. :) |
 |
| Painiksi meni |
Tässä nyt (ei niin) lyhyesti Lolan alkutaipaleesta meillä. :D Kerron myöhemmin lisää neidin taidoista ja kehityksestä sekä koulutuksen edistymisestä, pysykääpä kuulolla.
Tähän loppuun vielä terkut Pullalta! Käytiin tänään Lolan kanssa ensimmäisellä rokotuksella. Samalla reissulla haettiin Hankkijasta Pullalle vähän ruokaa. Hetkeksi pitäis piisata! :D
 |
| Vaan 88 pussia ruokaa ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti