maanantai 10. lokakuuta 2016

Lokakuun alun kuulumisia


Lokakuun puolella mennään vahvasti ja syksy on nyt parhaimmillaan. Yllä oleva kuva on otettu isäni luona lokakuun ensimmäisenä päivänä. Tuossa Lola on uusien lempilelujensa keskellä. Lenkeillä on Lolan mielestä entistä kivempaa, kun saa jahdata tuulessa lentäviä lehtiä. Me ihmiset ei ehkä olla siitä niinkään innoissaan, mutta ei kaikkea kivaa voi pennulta kieltääkään. :D

Viime viikolla oli eläinten viikko ja tiistaina oli eläinten päivä. Meillä tätä viikkoa ja päivää vietettiin ihan normiarjen menoin. Eläinten päivänä tosin mein elukat vähä yllätti meidät, tai tarkemmin sanottuna Pulla. Sen suhtautumisesta Lolaan ei aina ota niin hyvin selvää, mutta kyllä nuo tuntuvat jo monessa tilanteessa toisiinsa tottuneen. Välillä ne jopa vähän leikkivät keskenään jahtausleikkejä. Pulla tuntuu sietävän Lolaa parhaiten silloin kun se on rauhallinen ja nukkuu. Uskon siis, että kunhan Lolan pentuvaihe menee ohi, ne nukkuvat vielä jossain vaiheessa sohvalla kylki kyljessä. Eläinten päivänä päästiin jo melko lähelle. Lola nukkui sohvalla Janin vieressä ja Pulla päätti tulla huilaamaan Janin toiselle puolelle, minun ja Janin väliin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olimme koko pieni perhe sohvalla yhtä aikaa ja olihan niistä nukkuvista palleroista pakko ottaa kuvakin muistoksi.  :)

Köllijät eläinten päivänä <3

Keskiviikkona oli jälleen Mustin ja mirrin pentutreffit. Tällä kertaa Jani tuli myös treffeille mukaan, joten voitiin ottaa kamera mukaan. Jani otti runsaasti kuvia, joista karsin tähän muutamia parhaita otoksia. Leikki sujui tuttuun tapaan hyvin ja Lola alkaa olla treffien alusta alkaen aika rohkea. Tällä viikolla Lola täyttää jo 20 viikkoa eli 5 kk, joka on pentutreffien yläikäraja. Valitettavasti tällä viikolla on siis viimeinen kerta, kun Lola pääsee treffeille, koska ikä tulee vastaan. Se on vähän kurjaa, kun niissä on ollut niin kiva käydä ja se on tehnyt Lolallekin monella tavalla todella hyvää. :/ Mutta tässä kuitenkin sitä viime treffien kuvasatoa. :) 

Kauniisti odotellaan leikkiajan alkua.

Hiukan kaverin into jännitti aluksi, mutta...

... pienen kuperkeikan (:D) jälkeen...

... leikki alkoi luistaa. :)


Alko luistaa vähän liiankin hyvin, tää kaksikko piti hetken päästä erottaa. Kamuki kattoo vieressä, et "hei kaverit, pliis nyt..."

Kamu näyttää kieltä!

Ja uutta leikkikaveria kehiin! :D


Tauon paikka

Leikit jatkuu

Me loppurauhoittumisessa :)

Koulutuksen suhteen Lolalla on vähän hiljaisempi kausi, koska meillä ihmisillä on ollut sen verran kiireitä, että varsinaisia koulutushetkiä ei ole juurikaan pidetty. Päivittäin tulee kuitenkin edelleen harjoiteltua pillillä luoksetuloa ja istumista ruokailujen yhteydessä. Lisäksi istumista harjoitellaan päivittäin muissakin tilanteissa, kuten uloslähdöissä ja sisälle paluun yhteydessä ovilla, sillä Lolan pitää aina odottaa lupaa ennen kuin se saa kulkea ovesta sisälle tai ulos. Ulkona tehtävät harjoitukset ovat täällä kaupungissa melko vaikeita, koska Lolaa ei voi pitää vapaana. Emme ole nyt vierailleet niin paljon maalla vanhempiemme luona, että olisimme ehtineet siellä kouluttaa, mutta ensi viikonloppuna on taas tarkoitus mennä. Lisäksi olemme ajatelleet tutustua täällä kotipuolessa koirapuistotarjontaan ja mahdollisuuksien mukaan liittää niissä käyntiin pieniä treenihetkiä.

Liikuntaa Lola saa sen sijaan entistä enemmän. Aloitimme tässä kuun alussa parin ystävämme kanssa haasteen. Tarkoituksena on, että kaikki me suoriuduttaisiin kunnialla tästä juoksuohjelmasta: 
Lolaan tämä vaikuttaa siten, että Jani usein ottaa myös Lolan mukaan lenkeille. Usein varsinkin juoksulenkkien jälkeen Lola on ollut ihan kuitti. Liikunta tekee kuitenkin hyvää ja myös me ihmiset totumme tässä siihen, että sitä liikuntaa pitää koiran kanssa harrastaa aikalailla. Tietysti jos kaikki jaksetaan kunnialla koko ohjelma, niin ois seki aika mahtavaa. :D Ostin pimenevien syksyiltojen lenkkejä varten Lolan heijastinliivin kanssa mätsäävän liivin itsellenikin. 

Kuva ois ollu vielä parempi, jos ois laitettu Lolallekin sen pinkki liivi päälle.

Tähän loppuun vielä tietysti Pullan kuulumisia. Pulla yllätti tuossa lokakuun ekana viikonloppuna, kun olimme isäni luona. Se oli myöhään lauantai-illalla tappanut hiiren! Se hiiri oli todistetusti toinen, jonka Pulla on elämänsä aikana tappanut ja molemmat se on saanut hengiltä isäni talon keittiössä. Koska Pulla on hyvin ruokittu sisäkissa, se ei ymmärrä hiirien syömisestä mitään. Pulla käyttikin hiirtä vain leikkikaluna. Seuraavasta pienestä gif-animaatiosta näkee, kuinka Pulla leikki hiirenraatonsa kanssa. Tästä giffistä kiitos pikkuveljelleni Laurille! :) 

 
Muutoin Pulla on ottanut tuttuun tapaan aika rennosti. Tässä vielä kuva taas yhdestä Pullan hauskasta nukkuma-asennosta. :D 

      

4 kommenttia:

  1. Ette kai juoksuta pentua hihnassa? :O Koiran luustohan muokkautuu noin vuoden ikäiseksi(riippuen rodusta ja koiran koosta) ja ennen sitä hihnassa juoksuttamista ei kannattaisi tehdä(vapaana juokseminen asia erikseen; sitä kasvava pentu todella tarvitsee luuston kunnolliseen kehittymiseen), sillä riskit nivelrikkoon on tosi isot:( Vasta kun koira on "aikuinen" ja luusto kuvattu terveeksi kannattaa lähteä maltillisesti tekemään juoksulenkkejä hihnassa, muistaen tietty alku- ja loppulämmittelyt.

    VastaaPoista
  2. Tarkennan sen verran, että Lola juoksee siis valjaissa. Itse en näe juurikaan eroa siinä, juokseeko koira valjaissa vai ilman niitä, valjaat tuskin rikkovat koiran nivelet tai luuston. Lisäksi sanon vielä senkin, että olemme siis aivan tuon juoksuohjelman alussa, lenkit ovat vielä todella lyhyitä ja juoksuosuudet lähinnä pyrähdyksiä. :) Sitä mukaa kun Lola kasvaa, myös juoksuohjelman lenkit pitenee. Tietysti koko ajan seurataan koiran jaksamista, ettei sillä teetetä liian pitkiä lenkkejä liian aikaisin. En kuitenkaan usko hetkeäkään, että liikunta olisi nivelille tai luustolle pahasta. :)
    Tässä on esimerkiksi yksi artikkeli, jossa puhutaan pennusta ja kerrostalon portaista, mutta sen pohdintoja voi minusta verrata myös tähän: http://www.katiska.info/koira/anatomiaakin/lonkat-ja-portaat/
    Artikkelissa todetaan, että nivelrikko vaatisi kovan iskun ja portaissa liukastelukaan ei aiheuta lonkkavikaa. En siis usko, että pehmeät valjaat voisivat juoksulenkillä aiheuttaa kyseisiä vaivoja. Lisäksi, vaikka kuinka ihminen kävelisi hihnalenkillä, Lola kyllä juoksee ja ryntäilee ja sitähän ei kyllä voi oikein pennulta alkaa kieltämään. Kiitos huolenpidostasi, mutta en aio aktiivista koiraa teljetä asuntoon nivelrikon pelossa. Kuten tuon artikkelin lopussa todetaan: "Antakaa niiden pentujen liikkua." :)

    VastaaPoista
  3. Viestissänihän kirjoitin että VAPAANA pentu saa(ja sen pitääkin saada) liikkua niin paljon kuin haluaa eli tuo mainitsemasi "asuntoon telkeäminen" ei kyllä liittynyt mitenkään omaan kommenttiini... Kuka nyt ylipäätään kieltäisi eläimiltä liikkumisen, se kun on perustarve juomisen, syömisen ja nukkumisen ohella.

    Hihnassa ollessaan koira ei itse pysty säätelemään omaa liikkumistaan, eikä tässä ole merkitystä oikeastaan valjailla/hihnalla(ainoastaan tietty kaulaan/niskaan kohdistuvaan paineeseen, mitä valjaista ei tule hihnan tavoin). Hihnajuoksu on "luonnotonta" liikettä, mikä tosiaan voi kyllä aiheuttaa ongelmia luustolle ja lihaksistolle. Mutta onneksi pystytte ilmeisesti edes joskus pitämään koiraa myös vapaana, se on parasta kehittyvälle koiralle :)

    VastaaPoista
  4. Yhdyn kyllä siihen, että pennun tulee saada juosta paljon vapaana, Lolalle se on erityisen tärkeää myös tulevan metsästysharrastuksen kannalta. Näin kaupunkiympäristössä koiran täytyy kuitenkin olla kytkettynä, joten sen tulee kyllä paljon juostua hihnassa, vaikkakin käymme myös koirapuistossa aika ajoin. Ja Lola tosiaan pääsee viikottain liikkumaan vapaana, niin koirapuistossa kuin vanhempiemme pihoilla, jonka uskon tukevan pennun luontaista kehitystä. :)

    VastaaPoista