Eka hieronta ja lenkkeilyä

Tiheämmän päivitystahdin hengessä nyt tulee jälleen uusi postaus. :D Viikonloppuna sattui ja tapahtui kaikenlaista. Eläinten osalta kohokohtia tulee muutaman kuvan muodossa. Ensinnäkin perjantaina sain napattua kuvan harvinaisesta hetkestä Lolan ja Pullan välillä. Katsekontaktin lisäksi Pulla osoitti kasvavaa kiinnostustaan Lolaa kohtaan nuuhkaisemalla koiran nenää. Kuulostaa naurettavan pieneltä, mutta meille nämä ovat ihania hetkiä, kun näkee käytännössä sen, että kyllä tästä parivaljakosta vielä läheiset tulee. :D

Lola ehkä vähän alistuvana, kissan tuijotus on edelleen hiukan ahdistavaa. Pulla on siis ehdoton valtias meillä. :)

Niin nopea hetki, kerrankin oli oikeaan aikaan puhelin esillä. :) <3

Lauantaina Lola koki jännittäviä hetkiä, kun se pääsi ystäväni hierottavaksi. Ystäväni on juuri aloittanut koirahierojan opinnot ja hän tarvitsee paljon käytännön kokemusta. Tottakai Lolakin pääsi siis asiakkaaksi! Alun perin oli tarkoitus, että Lolasta olisi tullut ystäväni "projektikoira", jota olisi hierottu säännöllisesti koulutuksen ajan. Nuoren ikänsä vuoksi Lola ei kuitenkaan soveltunut proketikoiraksi. Kokemuksen kartuttamisen kannalta ystäväni kanssa kuitenkin sovittiin, että hän hieroo Lolaa aina silloin tällöin. Hän saa siitä hierontakokemusta ja toisaalta Lola oppii olemaan tällaisessakin käsittelyssä. 

Aluksi käytiin läpi perustietoja koirasta, Lolahan on sinällään erikoinen hieronta-asiakas, että sillä ei vielä varsinaisesti ole tarvetta hieronnalle, koska nuorella koiralla harvemmin on jumeja lihaksissa. Peruskatsauksessa ystäväni totesi Lolan olevan sopivan kokoinen (ei liian lihava eikä laiha) ja varsinkin takapäästään lihaksikas. Takapään luita tunnustellessa ystäväni totesi, että Lola on ehkä hieman toispuoleinen, mutta ei mitenkään huolestuttavasti. Rakenteessa ei siis ulospäin oikeastaan moitittavaa. Varsinainen hierontaosuus pidettiin hiukan tavallista lyhyempänä, koska tosiaan Lolaa ei tarvinnut kovinkaan tarkkaan hieroa.  Lola osasi olla varsinkin aluksi hienosti. Kuvistakin näkyy, että rauhoittaakseni koiraa pidin siitä hieman kiinni ja silittelin. Alkuun Lola tuntui nauttivan käsittelystä ja se oli ihan rento. Homman edetessä siitä tuli vähän kärsimätön eikä paikallaan makoilu olisi enää kiinnostanut. Siitä huolimatta olin ihan ylpeä kuinka hyvin Lola jaksoi olla, se on kuitenkin melkoisen levoton luonne. Hieronta saatiin kokonaisuudessaan tehtyä, vaikka lopuksi Lolan kärsivällisyys uhkasi loppua. :D 

Tässä vielä vähän kuvia lenkiltä, jolla kävimme tänään. Keli oli hieno ja pysähdyimme matkalla myös laavulle paistamaan makkarat. :)

Telkkä!

Toinenkin :)

Lola hörppäs matkalla lammikosta, leuka vuotaa. (Meiltä kysytään usein miksi lattia on märkä, kun Lola on käynyt juomassa. Tuossa näkyy selitys. :D)

Perhepotretti laavulta. :) Vielä kun sais Pullankin meininkeihin mukaan...

Lammikon läpi mun luo :D

Tässä vielä lenkki kokonaisuudessaan. :) Aikaa meni kyllä reilusti enemmän, koska pysäytin trackerin laavuilun ajaksi.

Loppuun vielä pieni huomio! Tein tässä yhtenä päivänä pienen muokkauksen blogin ulkoasuun. Nykyään tuolta sivun oikeasta reunasta löytyy "Tulevat tapahtumat"-osio, johon listaan tapahtumia, joihin aiotaan osallistua. Tällä hetkellä siellä näkyy lähinnä mätsäreitä, mutta laitoin sinne myös spanielien taipumuskokeen ja yhden mejä-kokeen ajankohdan, joihin osallistumista harkitaan vakavasti. Lisäksi listaan pääsi myös springereiden erikoisnäyttely, johon Lola ei osallistu, mutta johon mennään mahdollisesti ihan vaan mielenkiinnosta yleisöksi. :) 

Päivitystä piiitkästä aikaa (eli paaaljon kuvia :D)

Huh, onpas ihan liian pitkä väli viime postauksesta! Nyt tulee siis paljon asiaa ja sitäkin enemmän kuvia. :D Kaikkien kuvien päivämääriä en muista, mutta laitan niistä vaan jotain yleisluontoisesti. Tässä tulee nyt siis reilun kuukauden jutut, joten asiaa kyllä riittää! Jospa tämän jälkeen ehtisi taas vähän useammin päivittämään, jotta ei jäisi näin paljon juttuja rästiin. Nyt on siis ollut itsellä todella kiireiset ajat, olen työstänyt kovasti valmistumistani ammattikorkeakoulusta, siinä sivussa tehnyt ja myös hakenut töitä, käynyt viime viikkoina metsästyskurssilla yhtenä iltana viikossa ja välillä yrittänyt rentoutuakin, joten annettakoon anteeksi, etten ole ehtinyt kauheasti päivittelemään tänne. Jatkossa yritän kuitenkin taas ehtiä vähän useammin päivittelemään... ;)

Viime postauksen jälkeen Lola oli ensimmäistä kertaa yökylässä. Jani oli järjestänyt minulle vuosipäivän kunniaksi yllätysreissun kylpylään 19.2., joten Lola pääsi hoitoon ystävämme luo, ettei sen tarvinnut olla liian kauan yksinään. Hyvin sujui hoitopaikassa, Lola kotiutui nopeasti ja käyttäytyi onneksi aika hyvin, ainakin ystävämme haluaa sen uudelleenkin hoitoon joskus, joten ei se kauhean huonosti voinut mennä. :D 

Hoitokoira Lola ystävämme kuvaamana. :)

Sitten hiukan kuulumisia, joista ei ole kuvia. Olemme käyneet Lolan kanssa kahdesti mätsäreissä tässä välissä. 26.2. olimme Loimaalla mätsärissä, jossa jäimme ekaa kertaa ilman sijoitusta. Lolalla oli aivan liikaa energiaa ja sen vuoksi kehässä juoksu oli lähinnä pomppimista. Lola myös jännitti ja sekoili, kun tuomari tuli katsomaan sitä, joten ei se ihme ollut ettei pärjätty. Saatiin sininen nauha ja sinisten kehässä pudottiin pois joukosta melko alkuvaiheessa. Ensi kertaa varten laitettiin korvan taa, että energiaa pitää päästä purkamaan ennen mätsäriä ja seisomista tuomarin tarkastaessa pitää harjotella. Mätsärissä seurana olleet ystäväni ja hänen colliensa Minka onneksi pärjäsivät, he olivat isojen aikuisten PUN2. Ei siis ihan turha reissu kuitenkaan! :)

Toinen mätsäri oli pari viikkoa myöhemmin Raumalla 12.3. Tällä kertaa lenkkeiltiin kunnolla aamulla ja myös tuomarin käsittelyä sekä juoksemista treenailtiin edellisen mätsärin jälkeen. Ajattelinkin, että nyt kaikki mahdollisuudet sijoittumiselle pitäisi olla! Esiintyminen menikin mielestäni tällä kertaa oikein hyvin, vaikka juoksussa Lola veti vähän liikaa. Parikehässä saimme punaisen nauhan, mutta tietysti taso ryhmäkehässä oli kova, joten putosimme melko pian pois joukosta. Esiintyminen meni kuitenkin viime kertaa paremmin, joten en lannistu näistä tuloksista vaan jatkan mätsäreissä käyntiä edelleen, eiköhän se sijoituskin sieltä taas joskus napsahda. :) Rauman mätsärissä seuranamme oli tollerikaveri Koda omistajansa kanssa, he pääsivät sijoituksille ollen isojen pentujen PUN2.  

Sitten hiukan puhelinkuvia, joiden tarkkoja päivämääriä en muista, mutta onko niillä toisaalta väliäkään. :D Tässä hiukan kuvia, joita Jani on ottanut. Ensiksi kuvasarja, josta näkee kuinka meidän eläimet ovat vähitellen lähentyneet: 

Näin me poseerataan vierekkäin!

Nyt alko jo vähän hävettää tää touhu...

... ja sit Pulla päätti hilpasta. Lola jäi höpsönä spanieli-ilmeensä kanssa poseeraamaan.

Tässä vielä Janin ottama kuva Pullasta, tämmöisiä erikoisia chillauspaikkoja ja -asentoja mein kissalla on. :D

Ja vielä yksi kuva, josta näkee Lolan ja Pullan lähentymistä. Mä huilailin tässä kerran sohvalla ja molemmat eläimet halusi tulla ihan kylkeen kiinni. Aika ihanaahan se on. :) <3

Noniin, sitten tulee paaaljon kuvia! Näissä on tarkat päivämäärät tiedossa, joten pystyn kertomaan näistä tapahtumista oikeassa järjestyksessä. :D Maaliskuun alussa Janin sukulaisille tuli hollanninpaimenkoiran pentu, jota meidän piti tietysti lähteä heti moikkaamaan Lolan kanssa! Nämä kuvat Jani otti sunnuntaina 5.3., kun olimme katsomassa tätä suvun uusinta koiravauvaa, joka sai nimekseen Jeri. Se on varsin leikkisä nuori uros, joten tietty ne tulivat Lolan kanssa heti toimeen mainiosti. Lola vaan on niin kovin nopea ja ketterä, että rauhallinen ja vielä pentumaisen kömpelö Jeri ei oikein pysynyt menossa mukana. Silti koirat leikkivät yhdessä innoissaan ja niistä tuli selvästi heti kaverit. Kunhan Jeri hiukan kasvaa, kehittyy ja alkaa paremmin pysyä Lolan perässä, niitä ei pysäytä mikään. :)

Hyökkäykseen! :D

"Ihana tyttö!" :D

Sisällä jatkettiin riehumista, välillä makoiltiin päällekkäin.

Seuraavana viikonloppuna, lauantaina 11.3., menimme Lolan kanssa tapaamaan koirakaveri Kodaa ja sen omistajaa. Kävimme lenkillä kotimme lähellä olevalla koirapolulla ja tällä kertaa minulla oli kamera mukana. Tässä pari otosta aurinkoiselta ja muutenkin varsin mukavalta lenkiltä! :)

Riehutaan!

Lola vetää ilmeellä :D

Lola ja Koda :)

Viime viikolla (vko 11) olimme Janin vanhempien luona koko viikon, kun he olivat reissussa ulkomailla. Siellä Lola sai viikon leikkiä kahden mäyräkoiran kanssa ja pääsi Janin kanssa lenkkeilemään ja treenailemaan usein talon lähimaastoihin. Torstaina (16.3.) kävimme kaupoilla ja ostimme Lolalle uudet valjaat. Vanhat alkoivat olla hiukan rikki ja niissä Lola veti kauheasti, joten kriteerinä uusille valjaille oli, että niissä on vedonesto-ominaisuus. Tällaiset Rukan valjaat tarttuivat Mustista ja Mirristä mukaan ja ihan tyytyväisiä ollaan oltu! Lola ei vedä näissä läheskään niin paljon. Hiukan isot nämä vielä on, mutta eiköhän Lola vielä tuosta "rotevoidu" niin, että valjaatkin lakkaa pyörimästä päällä. :D

Kivat oranssit valjaat, joissa vedonesto-ominaisuus eli edessä kaulan alla "lenksu" hihnalle. Myös selän päällä on lenksu, joten näitä voi käyttää myös ihan tavallisina valjaina

Jani lenkkeili samaisen viikon perjantaina (17.3.) Lolan kanssa ja sai napattua tämän, tällä hetkellä lempiotokseni kauniista koirastamme:

Niin valpas ja kaunis <3

Viikko sitten sunnuntaina eli 19.3. Pullalla oli syntymäpäivä. Ihana kissamme täytti jo neljä vuotta, voi kuinka aika rientääkään! Pyysin Jania ottamaan Pullasta ja minusta synttärien kunniaksi kuvan ja tällainen siitä tuli:

Kun Jani palasi tämän viikon maanantaina eli 20.3. kotiin, hän kävi hienossa kelissä kotimme lähistöllä lenkillä Lolan kanssa. He testailivat uusia valjaita ja harjoittelivat hiukan dummyn kanssa noutoja. Sieltä Jani sai napattua jälleen aika hyvän kuvan Lolasta:

Aika isothan nää valjaat on, mut eiköhä neiti vielä tosta kasva. :D

Vihdoin onkin päästy tässä päivityksessä jo tähän viikonloppuun! :D Tänä viikonloppuna olemme harrastaneet paljon metsälenkkeilyä ja hiukan retkeilyäkin siinä samalla. Perjantaina kävimme samaisella koirapolulla kotimme lähellä, jossa olimme aiemmin Kodan ja sen omistajan kanssa lenkillä. Sieltä otin pari kännykkäkuvaa todisteeksi, että oltiin reippaita:

Luontopolun varrelta löytyi myös kota :) Tänne mennään vielä joskus paistamaan makkaraa!

Eiliselle olimme jo aiemmin suunnitelleet pienen retken Pinkjärven metsäpolun maisemiin. Sinne otimme myös eväät mukaan ja paistoimme matkan varrella olleella Mustalahden laavulla makkarat. Teimme melkein viiden kilometrin lenkin varsin hienoissa maisemissa, loppupäivän Lola olikin melkoisen väsynyt. Molemmat metsälenkit oli oikein kivat, paitsi meille niin myös Lolalle, joka selvästi nautti täysin rinnoin metsässä juoksemisesta. Ihan niin kuin metsästyskoiran kuuluukin! :)

Minä ja Lola :)

Jani ja Lola :)

Pari sanaa kohutusta koulutusvideosta

Haluan tässä postauksessa kertoa oman mielipiteeni ja näkökulmani viikko sitten mediassa kohun aiheuttaneeseen metsästysspanielin koulutusvideoon. Mikäli et tiedä mistä on kyse, tässä iltalehtien uutiset aiheesta: 

Ilta-Sanomat: Spanielia roikotettiin koulutusleirillä niskasta ja takapuolesta - video herätti raivon netissä

Iltalehti: Metsästyskoiria retuutettiin koulutusleirillä - video paljastaa julman kohtelun

Alun perin tämä juttu siis alkoi facebookiin julkaistusta videosta ja sen yhteyteen liitetystä selityksestä. Julkaisun tekijä on poistanut alkuperäisen julkaisun. Video näkyy pääpiirteissään vielä ainakin iltalehden jutussa. 

Myös monet yhteisöt kommentoivat kohua viime viikolla tuoreeltaan, kaikkien kanta oli luonnollisesti videolla näkyvän toiminnan tuomitseva: 

Suomen kennelliiton kannanotto löytyy liiton facebook-sivun seinältä 

Suomen Spanieliliitto ry

Springerspanielit ry

Videosta näkee selvästi, mitä siinä yritetään tehdä ja mikä siinä menee pieleen. Videolla yritetään opettaa koiralle hakukuviota, jonka lomassa yritetään aika ajoin istuttaa koira kesken menon. Kun koira ei istu oikeassa kohdassa, ohjaaja palauttaa sen "oikealle paikalle" niskasta ja takapuolinahasta nostamalla. Kuunnellessani ja katsellessani videota tulkitsin, että harjoitus on yksinkertaisesti liian vaikea kyseiselle koiralle. Se ei osaa vielä kunnolla pillin peruskäskyjä ja ohjaaja käyttää niitä harjoituksessa mielestäni liikaa, en saa selvää pillikäskyistä, joten ymmärrän hyvin ettei kyseinen koirakaan saa. Ilmeisesti pillillä myös viestitään suunnanvaihdoksista, jonka vuoksi pilli vinkuu niin paljon. Sen lisäksi, että harjoitus on liian vaikea, sitä jatketaan aivan liian pitkään. Ohjaaja turhautuu ja suuttuu, kun koira ei toimi ja koira aistii sen ja stressaantuu itsekin. Peli olisi pitänyt viheltää poikki paljon aikaisemmin. Lisäksi tilanteessa koira selvästi pelkää. Se yrittää ja lähtee iloisesti toimintaan, mutta kun se ei ymmärrä, mitä siltä vaaditaan, se tekee ohjaajan mielestä väärin ja saa siitä rangaistuksen. Videon edetessä koira alkaa alistumaan aina, kun ohjaaja karjaisee, se tietää, että taas sattuu, mutta se ei tiedä mitä teki väärin. Välillä istutettaessa koira menee automaattisesti maahan, se ikään kuin pyytää anteeksi, kysyy kehollaan, onko tämä nyt oikein. 

Haluan nyt todella selkeästi ja yksioikoisesti sanoa, että tämä ei ole se tapa, jolla me Lolaa koulutamme. Meillä koulutetaan positiivisen kautta, koiran energiaa ja intoa tekemiseen hyödyntäen, ei sitä tahallisesti tappaen. Lola on todella oppivainen ja miellyttämishaluinen koira, se oppii varsin helposti positiivisen kautta. Uusi asia on helppo opettaa ensin namilla, jonka voi kuitenkin nopeasti jättää pois ja siirtyä pelkkiin kehuihin. Metsästyskoulutuksessa Jani ei käytä nameja oikeastaan ollenkaan, peruspillikäskyt on opetettu kotona ja niitä vahvistetaan koko ajan, muuten metsästystä opetellaan autenttisessa ympäristössä eli metsässä. Lola on tietysti nuori koira, sillä on vielä paljon oppimista. Sen kanssa on kuitenkin saatu saaliiksi jo kaksi rusakkoa onnistuneesti niin, että se on istunut riistatilanteessa eikä ole juossut luodin eteen. Mielestäni tämä kertoo kyllä jotakin ja vaikka koira ei ole vielä valmis, niin tulokset puhuvat puolestaan. Joskus koiraa pitää myös kieltää, jos se tekee jotain todella pahaa tai vaarallista, mutta kun koira tekee oikein ja tottelee, se saa kehuja. Väkivallalla ja epäjohdonmukaisella koulutuksella saa vain pelokkaan koiran. Monet tutkimukset ovat todistaneet, että positiivisella koulutuksella saa parempia tuloksia ja tämä pätee myös metsästyskoiran koulutuksessa.

Odotin hieman kohun laantumista ennen kuin tartuin tähän aiheeseen, koska halusin miettiä kunnolla, miten haluan asiani esittää. Syy, miksi kuitenkin haluan julkisesti mielipiteeni kertoa, on se, etten halua että meitä tai koiraamme yhdistetään millään muotoa tällaiseen toimintaan. Toivon myös  kaikkien ymmärtävän, ettei kaikkia metsästysspanieleita todellakaan kouluteta tällä tavoin eikä se ole yleisesti hyväksytty tapa kouluttaa. Iso osa metsästäjistäkin tietää, että koirasta saa positiivisella koulutuksella ja vahvistamisella paremman, iloisemman, rohkeamman ja ennen kaikkea toimivan metsästyskaverin! 

Kauneudenhoitoa ja reenejä

Lolalla on ollut viime aikoina paljon menoa ja meininkiä. Tässä ekana tulee kuvia siitä, kun käytiin lauantaina etsiskelemässä rusakoita Janin lapsuudenkodin lähimaastoissa. Pupuja ei tällä kertaa löytynyt, mutta mukavaa oli ja Lolan kanssa tuli treenailtua. Jonkin verran muistuteltiin Lolaa luoksetulosta, kun pillitetään. Sillä oli kova hinku mennä koko ajan Janin isän luo, joka oli myös mukana ja käveli hieman kauempana meistä. Tarkoituksena kuitenkin on, että Lola pysyisi Janin lähellä, joten aina kun se keksi lähteä muualle, se pillitettiin takaisin. Lisää varmuutta tarvitaan luoksetuloon, mutta ihan hyvin se nytkin sujuu. Tuossa yllä on jo yksi kuva lauantailta ja tässä tulee lisää: 

Jani ohjaa Lolan tarkistamaan pusikkoa

Lumipää :D

Lola ja korvat :D

Metsämies ja -koira

Lentävä Lola :D

Dumbo ja metsämies piilosilla :D

Tänään minulla ja Lolalla onkin sitten ollut oikein kiirepäivä. Aamulla kymmeneltä oli Lolan trimmausaika. Päätin jokin aika sitten varata ajan, koska näitä sprinkkuja pitäisi periaatteessa trimmata pari kertaa vuodessa. Halusin lähinnä nähdä, miten trimmaus tapahtuu ja mistä eniten pitää ottaa karvaa pois, jotta voin ehkä mahdollisesti myöhemmin trimmata Lolaa itse. Monet koirathan käyvät trimmauksessa näyttelyitä varten, mutta koska Lola ei ole näyttelykoira, trimmaus liittyy lähinnä käytännön asioihin. Tarkoituksena on siis pitää karvat riittävän lyhyinä, jotta metsästäessä kaikki risut ja männynkävyt eivät tartu metsästä mukaan. Koin kuitenkin, että on parempi että ensimmäisen trimmauksen tekee ammattilainen, jotta Lola tottuu sellaiseen käsittelyyn ja sitä myötä se olisi toivottavasti helpompaa kotonakin. Lisäksi pyysin että Lolan kynnet leikattaisiin, koska kotioloissa siinä on ollut ongelmia. 

Trimmauksessa aloitettiinkin juuri kynsien leikkuusta, joka sujui tietysti ammattilaiselta melko helposti. Lola jännitti toki jonkun verran, mutta käyttäytyi kuitenkin aika rauhallisesti. Seuraavaksi leikattiin hieman ylimääräisiä karvoja ennen pesua. Siinäkin Lola osasi olla hienosti ja pesupaikalle se hyppäsi itse, ennen kuin se vielä tiesi mitä tehtiin. Pesu ei selvästikään ollut yhtä miellyttävää kuin kotona, koska nyt piti seisoa kummallisessa ammeessa. Kerran Lola loikkasi sieltä pois, mutta muuten pesu sujui ihan hyvin, vaikka koiralle se ei selvästikään ollut kovin mieleistä. Kun Lolaa kuivattiin pyyhkeellä, se alkoi vinkua, pesupaikalta teki mieli jo lähteä pois. Pesun jälkeen Lola saikin puristella rauhassa itseään, kun valmistauduttiin seuraavaan vaiheeseen. Lola pääsi trimmauspöydälle, jossa aloitettiin kuivaus föönillä. Se oli Lolan mielestä aluksi todella pelottavaa, pienen takajalat tärisivät ja häntä oli syvällä koipien välissä. Tämä olikin selvästi koko trimmauksen inhottavin vaihe Lolan mielestä. Kuivauksen jälkeen leikeltiin karvoja vähän lisää. Siinä Lola alkoi vähitellen rentoutua, lopulta se jo seuraili ympäristöään ja seisoi rauhassa pöydällä kuin vanha tekijä. Lopulta siis kokemus oli ihan positiivinen, vaikka todella jännittävä. 

Suihkussa

Ny on puhdas!

Fööni oli kaikista ikävin juttu

Melkein valmis, seisotaan paikallaan jo melkein kuin vanha tekijä

Trimmauksen jälkeen käytiin kotona vähän levähtämässä ennen kuin lähdettiin pitkästä aikaa hallille treenailemaan hiukan agilityjuttuja. Hallille mukaan tulivat jälleen ystäväni ja tutut colliekaverit Taika ja Minka. Ennen halliin menoa teimme pitkän, melkein tunnin mittaisen, lenkin metsässä lämmittelyksi. Koirat saivat temmeltää ja purkaa enimmät energiansa ennen treenejä. Tässä hiukan kuvia metsälenkiltä: 

Aikamoisia loikkijoita :D

Lola on liian nopea Minkalle

Koko jengi ja ihana auringonpaiste

Kaikki Lolan kimpussa!

Pakoon!

Lola on Dumbo :D

Treeneissä uutena asiana Lolalle opetettiin A-estettä. Ihan alkuun muisteltiin putkea ja esteitä, mutta ei Lolalla tietenkään niissä mitään ongelmaa ollut, vaikka putkikin oli s-kirjaimen muotoinen. Sellaista ei muistaakseni ole ennen tehty, mutta eipä siinä ollut mitään ongelmaa, putki on Lolan mielestä aina kiva, oli se missä mallissa tahansa. :D A-este oli tosiaan päivän uusi asia, jota lähdettiin Lolan kanssa opettelemaan houkuttelemalla se namilla kiipeämään ja samalla turvattiin kahden ihmisen voimin molemmilta puolilta estettä ja valjaista kiinni pitäen, ettei koira pääse putoamaan vaikka astuisi sivuun. Lola ei pelännyt estettä oikeastaan ollenkaan ja se alkoi sujua heti alusta lähtien aika hyvin, koira oli innokas oppimaan. Opettelimme myös esteen lopussa kontaktia niin, että Lola istui esteen loppupäähän etujalat maassa ja takajalat esteen päällä. Tämänkin Lola oppi aika äkkiä. Putkessa ei tosiaan ollut ongelmaa, sen sijaan esteet tuntuivat aluksi vaikeilta, Lola jostain syystä kieltäytyi aluksi hyppäämästä ensimmäistä estettä putken jälkeen. Lopuksi kuitenkin sekin saatiin sujumaan ja treenien päätteeksi Lola teki koko radan eli A-esteen, putken ja kaksi estettä. Alla on agilitymapsilla tehty kartta radasta jota teimme. Kartassa on myös pujottelukepit, koska niitä harjoiteltiin Taikan ja Minkan kanssa. :)