Arkea, kamuja ja mätsärit

Taas on päässyt hetki vierähtämään viime postauksesta. Sanonpa nyt puolustuksekseni, että olen ollut töissä pari viime viikkoa, paljon siinä ohella en olekaan kerinnyt tekemään. Eläinten kanssa on elelty melko normaalia arkea, Lolan kanssa on lenkkeilty ja treenailtu pienimuotoisesti. Pullan elämä kulkee uomissaan, päivisin nukutaan paljon ja välillä hieman leikitään Lolan kanssa. Tässä tulee muutamia alkuvuoden kuvia hetkistä eläimien kanssa. :) 

Tässä muutama kuva kun käytiin alkukuusta ystävien luona kylässä. Lola ja Minka pääsivät yhdessä juoksemaan ja riehumaan pellolle. Kylmä oli, se haittasi ihmisiä, mutta ei koiria. :D

Lola ja Jani ovat käyneet treenailemassa uuden dummyn kanssa. :) 

Yhtenä päivänä kun olin kotona, eläimet näyttivät siltä, että ne odottivat kovasti Jania kotiin. On edelleen harvinaista, että saan molemmat, Lolan ja Pullan, samaan kuvaan:

Yhtenä kauniina talvipäivänä olin Lolan kanssa lenkillä. Kävimme lähimetsässä ja Lola sai myös hieman juosta vapaana. Kamera olisi pitänyt olla mukana, niin olisi saanut parempia kuvia, nämä ovat nyt vain kännykkälaatuisia: 

Seuraavaksi ei niin kovin imarteleva kuva Pullasta. :D Viime sunnuntaina, kun palasimme yökyläreissulta Janin vanhempien luota, Pullalle kävi matkalla tuplavahingot koppaan. Pitkästä aikaa se joutuikin sitten oikein kunnon suihkuun. Pesun jälkeen asunnossa pyöri hieman surkea kisu, joka näytti kovin laihalta, kun sen kaunis karvapeite oli märkä. 

Hiukan materialistista juttua myöskin! Saatiin kaverilta käytetty Rukan talvitakki Lolalle. Kaverin koiralle se on hieman liian pieni, Lolalle sitten taas hiukan liian iso. Ajaa kuitenkin asiansa, koska Lola ei muuten takkia tarvitse paitsi jos pitää kylmillä ilmoilla odotella autossa tai muuten olla paikallaan kylmässä. :) 

Näiden sekalaisten kuvien jälkeen on hyvä kertoa juttua ihan tästä viikonlopusta, tarkemmin sanottuna eiliseltä. Lähikunnassa oli match show, johon lähdimme Lolan ja koirakaveri Kodan ja sen omistajan kanssa. Mätsäripaikalla seuraan liittyi myös ystäväni ja hänen koiransa Minka. Koda ja Minka kilpailivat isojen aikuisten luokassa ja Lola sai vielä osallistua isojen pentujen luokkaan. Mätsäripaikkana oli lämmin halli, jossa olin ajoittain hieman liiankin lämmin, varsinkin kun juoksi koiran kanssa kehässä. Kehät olivat melko pienet ja lattia liukas, joten juokseminen ei onnistunut yhtä hyvin kuin viime kertaisissa mätsäreissä. Halli myös ilmeisesti hieman jännitti Lolaa, koska siellä kaikui ja oli muutenkin kova meteli koko ajan. Sen vuoksi Lola ei ollut niin rento, kuin viime kerralla, mutta siitä huolimatta Lola käyttäytyi jälleen tilanteeseen nähden hyvin. 

Parikehässä Lolalla meni ihan hyvin, juoksu sujui kohtalaisesti ja seisominen hyvin. Tuomarin syliin asti olisi pitänyt päästä, joten sinällään tutkiminen ei jännittänyt. Hampaiden katsominen oli hieman haastavaa, koska Lola sähläsi ja oli kovasti namien perään, mutta kyllä nekin lopulta saatiin katsottua. Parikehässä saimme punaisen nauhan ja etenimme punaisen nauhan saaneiden pentujen kehään. Sielläkin esiintyminen sujui ihan hyvin, juokseminen oli hieman hankalaa ja Lola pomppi jonkun verran, mutta välillä juoksu oli myös oikein mallikasta. Pääsimme neljän parhaan joukkoon ja lopulta sijoituksemme oli PUN4. Jälleen siis hyvä tulos ja parannusta siinä suhteessa, että saimme parikehässä punaisen eli paremman arvostelun. Muutenkin sai olla taas tyytyväinen kun pentu osasi olla niin nätisti ja seisoi tosi hienosti! :)

Odottelua... :)

Ei ihan paras seisonta, mutta kehämeininkiä. :P

Nii mitä sanoitkaan? :D

Iloiset sijoittuneet :)

Myös kavereina olleet Minka ja Koda sijoittuivat. Parikehässä ne olivat vastakkain, mikä oli sinänsä hassu tilanne. :D Koda sai punaisen nauhan ja Minka sinisen ja ne etenivät niihin kehiin. Sinisten kehässä Minka sijoittui kolmanneksi eli tulos oli SIN3. Koda sijoittui punaisten kehässä niin ikään kolmanneksi eli sen lopullinen sijoitus oli PUN3. 

Vasemmalta alkaen: Koda PUN3, Minka SIN3 ja Lola PUN4. :)

Tässä Lolan seisotus vielä hallin ulkopuolella. :) 

Lola melkein 8 kk.

Mätsäreiden jälkeen menimme vielä läheisen metsän laitaan ja päästimme hetkeksi koirat juoksemaan vapaana. Siinä ne purkivat loputkin energiat ennen kotimatkaa... 

Koda hyökkää! :D

Kaik jahtaa Lolaa, joka on kaikille liian nopea ;)

Vuosi vaihtui...

Heippa kaikille ja hyvää alkanutta vuotta 2017! Herättelen tässä blogin uuteen vuoteen kertomalla hieman viime vuoden lopun juttuja. :) 

Joulu sujui meillä oikein mukavasti. Oltiin ensin Janin vanhempien luona ja sitten minun perheeni kanssa. Eläimetkin saivat lahjoja ja Lola oli kaikesta hässäkästä aika ihmeissään. Oman paketin avaamisesta se ei tietenkään ymmärtänyt mitään, mutta onneksi oli kiva, suuhun sopiva paketti, jonka kanssa oli hauska juosta ympäri huonetta. 

"Joko sä sait sen kuvan, haluaisin mennä taas ..." :D

Joulun jälkeen jouduttiin vielä muutama päivä olemaan keittiöremppaa paossa. Vihdoin viime torstaina palasimme kotiin. Eläimetkin tuntuivat helpottuneilta, kun pääsivät omaan kotiin, vaikka olikin tullut vähän muutosta. Pulla tarkisti remontin jälkiä ja Lolakin hieman ihmetteli, mutta äkkiä ne kyllä tähän muutokseen tottuivat. :)

Torstaina oli myös vuoden viimeiset treenit agilityhallilla. Tällä kertaa ystäväni oli etukäteen katsonut ratoja, joista mukaillen teimme pienen radan, jossa oli hyppyjä ja putki. Menimme rataa pala kerrallaan, ensin pari estettä ja koko ajan vähitellen lisäsimme haastetta seuraavalla esteellä, kunnes koko rata oli käyty. Radassa oli haastetta käännöksissä, mutta Lola selviytyi siitä varsin mallikkaasti. Tässä kartta radasta: 

Hahmot (koira ja ihminen) kuvaavat jälleen aloitustilannetta.

Lopuksi ystäväni otti puhelimella videon, kun teimme Lolan kanssa koko radan. Jostain syystä videon ääni ja kuva eivät mene samaan tahtiin, toivottavasti musiikki peittää sitä edes hieman, ettei se pahasti häiritse. Lisäksi video on jostain syystä hidastunut, Lola ei tosiaankaan tule noin hitaasti ulos putkesta. :D Tämä on kuitenkin ensimmäinen video onnistuneesta radasta, joten jaan sen pienistä vioista huolimatta: 

 

Sitten päästäänkin jo uuteen vuoteen, joka vaihtui hyvien ystävien kanssa täällä meillä. Lolallakin oli seuraa, kun koirakaveri Minka oli kylässä. Lolan ensimmäinen uusi vuosi sujui hyvin, mitään paukkujen pelkoa ei ollut. Enpä sitä sen puoleen epäillytkään, koska laukauksistakaan se ei ole välittänyt. Myöskään Minka ei pelkää paukkuja, joten koirista ei onneksi tarvinnut kantaa huolta. :)

Kaverikuva, Minka ja Lola uudenvuodenaattona. :)

Uusi vuosi on meillä aloitettu rauhallisissa merkeissä, ollaan oltu vain kotona. Keittiöremontin jäljiltä on vielä hieman pintaremonttia tehtävänä, joten ollaan sitä tässä aloiteltu. Talvi on tullut vaihteeksi tänne meillekin päin ja Lolan kanssa on tietysti ulkoiltu. Myös Pullan kanssa pitäisi käydä taas pitkästä aikaa ulkoilemassa, nyt kun on luntakin. :) Tähän loppuun vielä kuva, jonka Jani otti Lolasta lenkillä eilen. 

Uudenvuodenlupaus: Lupaan harrastaa Lolan kanssa kaikkia koirajuttuja ahkerasti. Lisäksi lupaan ulkoilla Pullan kanssa enemmän. (Paras pysyä helpoissa lupauksissa, se laihtuminen ei kuitenkaan koskaan toteudu. ;D) 

Joulu nurkan takana

Heippa taas kaikille! Joulu kolkuttelee jo melkein ovella ja sen takia blogikirjoittelukin on jäänyt vähemmälle. Meillä on kuitenkin eletty melko tavallista arkea, kunnes joululoma alkoi... 

Meidän kotona tehdään tällä hetkellä keittiöremonttia, jonka vuoksi jouduttiin jo viikko sitten lähtemään evakkoon vanhempiemme luo. Joulun yli tässä ainakin ollaan muiden nurkissa, uusi keittiö valmistuu mahdollisesti vasta uuden vuoden kynnyksellä. Torstaiaamuna, kun lähdettiin evakkoon, eläimet olivat aika ihmeissään. Häärättiin vähän joka suuntaan, kun laitettiin kaikki valmiiksi ennen remppamiesten tuloa. Pulla laitettiin matkakoppaan jo ennen remppaajien saapumista, koska jos se olisi kuullut ovikellon, se olisi mennyt piiloon ja siten lähtömme olisi vaikeutunut ja viivästynyt huomattavasti. Otin nämä kuvat tuona torstaiaamuna, kun odoteltiin remppaajia. Lola tuossa söpösti tarkkailee Pullaa, melkein kuin sanoen: "Älä huoli kamu, kyllä ne sut kohta sieltä päästää pois." :D

Eihän nuo kaksi ihan vieläkään parhaita kavereita ole, vierekkäin ei nukuta tai muuta sellaista, mutta kyllä ne elävät jo varsin sujuvaa rinnakkaiseloa. Lolan innokkuus on edelleen Pullalle ajoittain liikaa, mutta juuri eilen, kun Pulla kiehnasi jaloissani rapsutuksia kerjäten, se puski ohimennen myös Lolan päätä. Aika hellyyttävä näky se oli, niitä tarvitaan lisää että saan joskus kuvankin todisteeksi. :) 

Ollaan tosiaan kotoa oltu poissa jo melkein viikon. Tämän ajan olemme olleet isäni luona täällä maalla. Eläimet ovat sopeutuneet ihan hyvin ja Lolalla on ollut ihan kiitettävästi ohjelmaa. Perjantaina kävimme jälleen agihallilla treenailemassa, tällä kertaa kuitenkin teimme hyvin vähän agilityä, lähinnä vain putkea palauteltiin mieleen. Vaikka ei Lola siihen paljon mieleenpalauttelua tarvitse, sinne putkeen mennään innolla ihan joka kerta. Sen lisäksi yritin tehdä valsseja esteillä, mutta koska olin itse siinä ihan hukassa, päätin jättää niiden treenailun, etten turhaudu ja sitä kautta koira hermostu. Ystäväni treenaili koiransa Minkan kanssa paikallaanoloa häiriössä ja muita toko-juttuja. Lolan kanssa päätin sitten harjoitella pillillä luoksetuloa ja istumista. Istutin Lolan aivan hallin päätyyn, annoin paikka-käskyn ja kävelin hallin toiseen päähän. Kahdesta vihellyksestä Lola sai lähteä tulemaan luokse ja hyvin se jaksoikin odottaa. Yritin tämän jälkeen tehdä vielä niin, että istutin Lolan hallin päätyyn ja menin itse toiseen päätyyn, vihelsin luoksetulo-käskyn ja kun Lola pääsi keskelle hallia, yritin viheltää sen istumaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, mitä osasin kyllä odottaakin, Lola juoksi vielä hyvän matkaa ennen kuin se istui. Tein kuitenkin saman uudelleen huomattavasti lyhyemmällä matkalla, jolloin se onnistui hieman paremmin, mutta harjoitusta tämä vaatii vielä. Kotioloissa samainen harjoitus onnistuu jo suhteellisen hyvin. 

Lisäksi harjoittelimme ensimmäistä kertaa hallilla Lolan kanssa makuulleen menoa ja siinä paikallaanoloa. Kotona tätä on siis tehty, mutta hallilla pienessä häiriössä ei. Lola osasi hienosti olla paikallaan ja palkka tuli jo lyhyestä paikallaanolosta. Treenailimme myös seuraamista, missä keskityttiin eniten oikea aikaiseen palkkaukseen eli heti kun Lola kulki hienosti vierellä ja katsoi minua, se sai palkan. Pari kertaa seuraaminen sujui varsin hyvin ja sen lisäksi harjoiteltiin vielä seisomistakin hieman. Vaikka emme tällä kertaa tehneet agilityjuttuja, nämä olivat todelliset hyvän mielen treenit. Lähes kaikki mitä tehtiin, onnistui ja jos ei, niin ainakin helpotettuna sujui taas paremmin. Myös alku- ja loppulenkit sujuivat ihan hyvässä hengessä, Lola ei vetänyt niin paljon hihnassa kuin ennen, mikä sai minut hyvälle tuulelle. Edistystä tapahtuu siis koko ajan, pitää vain itse jaksaa treenata ja malttaa mielensä!  :) 

Lolalle tämä maalla oleilu on varmasti mieluisaa. Täällä siitä huolehtii vähän muutkin kuin minä tai Jani ja se tapaa melkein päivittäin muita ihmisiä, kun sukulaisiani käy tässä pihapiirissä paljon. Olen myös ollut positiivisesti yllättynyt siitä innosta, jolla perheenjäseneni ovat hoitaneet Lolaa. Meillä ei minun lapsuudessani ole ollut koiria ja perheestäni huomaa sen, että koiran läsnäolo ilahduttaa, ainakin suurimman osan aikaa. Lisäksi he ovat haltioissaan, kun Lola tottelee istu-käskyä ja on muutenkin tottelevainen. Nämä jutut ovat meille arkipäivää ja tietysti me näemme monia juttuja, joissa Lola voisi totella vieläkin paremmin. Toisaalta on kiva, kun Lolaa vähemmän näkevät kehuvat, kuinka tottelevainen se on, tulee itsellekin sellainen olo, että pitäisi olla iloinen myös siitä, mitä ollaan jo saavutettu. 

Maalla on siksikin kivaa, että Jani on käynyt Lolan kanssa treenailemassa lähes joka päivä. Täällä pääsee maastoon melkein kun kävelee vain ovesta ulos. Tähän loppuun vielä kuvia, joita Jani on ottanut treenaillessaan Lolan kanssa. 

Sunnuntaina ulkoillessa Jani ja Lola näkivät kauriita. Lola oli hienosti istunut paikallaan jännittävässä tilanteessa. :)

Vauhdikasta dummyn palautusta

Tässä meidän viimeiset kuulumiset ennen joulua, ehkä jopa viimeiset tänä vuonna. Toivotamme kaikille lukijoille rauhallista joulua ja riemukasta vuodenvaihdetta! 

T. Meidän perhe eli Kaisa ja Jani sekä Lola ja Pulla :) 

Metsästystä, menestystä ja kaikkea siltä väliltä

Jos viimeksi ei ollut mitään erityistä kerrottavaa eläimistä, niin nyt on sitten senkin edestä! Luvassa on paaaaaaljon kuvia, yritän kirjoittaa tiiviisti, ettei tätä lukiessa aivan hengästy. :D 

Oltiin toissa viikon tiistaista viime viikon tiistaihin Janin isovanhemmilla talovahteina, kun he olivat ulkomaanreissulla. Siellä päätyönä oli eläinten hoito, sillä heillä on tallissa kolme hevosta ja talosta löytyy myös kaksi kissaa. Pulla joutui tuoksi ajaksi Janin vanhemmille hoitoon, koska se tuskin olisi uudessa paikassa sopeutunut olemaan. Lola sen sijaan vietti meidän kanssa viikon tutustumassa tallielämään ja hevosiin. Siellä ollaan ennenkin käyty hevosia katsomassa, mutta Lola on pelännyt niitä kyllä aika paljon. Nyt tuli siedätyshoitoa oikein urakalla ja pelko hälveni hieman. :) Tässä pari Janin puhelimella ottamaa kuvaa Lolasta tallihommissa.

Tuo tuolla takana on vähän pelottava otus, mut kyl silti tota päätä kohti oli hauska hyppiä.

Siivousapulainen

Sen sijaan talon kissoja Lola ei tietenkään pelännyt vaan juuri toisinpäin, kissat pysyttelivät mieluummin pihalla ja poissa näkyvistä kuin tekivät tuttavuutta koiran kanssa.  :D

Viime viikonlopun lauantaina oli yhteisjahti. Tällä kertaa otin jahtiin kameran mukaan ja sainkin muutaman ihan kelvollisen kuvan. Peurahavaintojakin tehtiin, itsekin yhden näin, mutta kuvia en saanut, kun ammutut laukaukset veivät huomion. Valitettavasti saalistakaan ei tullut, vaikka kaksikin eri passimiestä ampui laukauksia kohti peuroja.

Jani kävelemässä passiin.

Karkeakarvaiset mäyräkoirat palaamassa ajopuuhista, edellä Viivi ja perässä tulee emä Luru.

Viivi jälleen palaamassa metsästä.

Viivi

Jahti päättyy aina nuotiolle :)

Samaisena päivänä Lola täytti puoli vuotta. Tietysti siitä piti ottaa kuva ja koska seisomista oli jo jonkun verran harjoiteltu, niin otettiin oikein seisotuskuva. :)

Lola 6 kk (Kuva © Jani Eskola)

Samaisena viikonloppuna sunnuntaina olimme talkoolaisina metsästysseuran järjestämissä ampumakisoissa. Illemmalla ohjelmassa oli Janin kotikylän joulunavauksen yhteydessä järjestetty joulukorttikuvaus, johon veimme Lolan. Saimme tällaiset kivat studiokuvat meidän pennusta. :) Joulukortteja näistä ei tehdä, mutta varmaankin itselle jokin taulu tmv.

© PauliinaP Photography

© PauliinaP Photography

Viime torstaina olikin sitten taas agilitytreenit tuttujen treenikavereiden, ystäväni ja hänen koiransa Minkan, kanssa. Tällä kertaa tehtiin pienimuotoista rataa, jossa oli putki, A-este (jota Lola ei tee vielä), tavallisia esteitä sekä rengas (sitäkään Lola ei tee vielä). Alla on jälleen agilitymapsillä tehty havainnekuva radasta. Minulle suurin haaste oli käännökset ja "valssit" esteillä, minkä takia ei saatukkaan Lolan kanssa vedettyä kertaakaan rataa kokonaisuudessaan läpi. Sen sijaan kahdessa osassa saatiin rata tehtyä eli ensin este 1 ja putki, toisena mentiin esteet kohtuullisen onnistuneesti. Estekorkeus oli Lolalla matalin mahdollinen. Minulla on ihan kohtuullisen hyvät videoitkin Lolasta radalla, mutta jostain syystä en saa tiedostoja ladattua mihinkään, joten en valitettavasti saa niitä tähän postaukseen. :/ On siis vain tyytyminen tähän ratakuvioon:

Kuvassa koira ja ihminen kuvaavat lähtötilannetta. Esteistä A-este ja rengas olivat sellaiset, joita Lola ei tehnyt.

 

Sitten päästäänkin jo tähän menneeseen viikonloppuun. Lauantaina oli luvassa kotipaikkakunnallamme match show. Lolasta ei ole varsinaisiin näyttelyihin, koska se on käyttölinjainen ja tässä rodussa näyttelyissä pärjää vain näyttelylinjaiset yksilöt, joten meidän pitää tyytyä mätsäreissä käymiseen. Olin ennen mätsäreitä treenannut Lolan kanssa hieman seisomista ja juoksemista hihnassa kotioloissa ja harkitsinkin tarkkaan, viitsinkö edes ilmoittaa Lolaa mukaan. Itsekin olen kokematon, ennen lauantaita olin vain kerran aiemmin ollut mätsärikehässä kokeneen koiran ohjaajana. Ystäväni tuli koiransa Minkan kanssa myös mätsäreihin ja ystäväni sai minut vakuutettua siitä, että meidän kannattaa edes kokeilla. Lola yllättikin minut todella positiivisesti! Se osasi käyttäytyä mätsäripaikalla melko hyvin, vaikka tilanne oli uusi ja outo, halli jossa oli paljon koiria, hälinää ja hajuja. Lola istui kuitenkin nätisti kun odoteltiin kehän alkua ja juoksu- ja seisotuskokeilut ennen kehiä sujuivat ihan hyvin. Olin silti edelleen skeptinen ennen kehää, sillä epäilin, että Lola hullaantuu liikaa toisista koirista.

Pentuja osallistui yhteensä 32 ja pienet ja isot pennut olivat samassa luokassa. Kehä oli niin pieni, ettei kaikkia pentuja otettu kehään samaan aikaan, vaan ne otettiin suoraan pareittain. Parikehässä Lola meni ihan hyvin, juoksu oli hieman pomppivaa ja laukka-askelia tuli vääjäämättä, kun neiti ei ole moiseen tottunut. Tuomarin kohtaaminen oli Lolalle onneksi positiivinen kokemus, vaikka se on joskus jännittänyt uusien ihmisten kohtaamista. Sanoinkin tuomarille, että olemme ensikertalaisia. Parikehässä saimme sinisen nauhan eli ns. huonomman arvosanan. Tuomari sanoi, että on hieno pentu, mutta näkee, että on ensimmäistä kertaa.

Etenimme sinisten kehään. Nyt vasta jännittikin, kun kehässä oli samaan aikaan 16 koirakkoa. Onneksi toinen kehä kuitenkin purettiin ja kehä suurennettiin kaksinkertaiseksi, jotta mahduimme paremmin. Meille se oli onni myös sen vuoksi, että isommassa kehässä juokseminen sujui huomattavasti paremmin. Ystäväni kehä oli jo päättynyt, joten hän ehti ottaa meistä nämä kuvat sinisten kehästä (kaikki nämä mätsärikuvat on ottanut Sallamari Salmi):

Molemmat, koira ja mä, katsoo tuomaria anovasti: "Anna meille ees jotain!" :D

Siinä vaiheessa kun olimme sinisten kehässä jo neljän parhaan joukossa, olin aivan ällistynyt. Jo pelkästään se oli aivan mahtavaa! Loppujen lopuksi olimme kolmansia eli lopullinen sijoitus oli SIN3. Myös ystäväni koiran, Minkan, sijoitus oli SIN3, eli ihan hyvä päivä oli meillä molemmilla. Ja osallitua todellakin kannatti! Palkinnotkin olivat tosi kivat, saatiin nappulanäytepussi, pari lelua, nameja, kakkapussiteline sekä pokaali ja ruusukekin. Ne ovat kivat muistot ensimmäisistä mätsäreistä! :) Ja innostusta riittää tähän touhuun, ens kuussa mennään taas lähikuntaan mätsäreihin, toivottavasti jälleen menestymään... ;)

Katselemassa vielä punaisen nauhan saaneiden pentujen kehää, jossa oli aiemmista postauksista tuttu Lolan koirapuistokaveri Koda omistajansa kanssa. :)

Meidän pokaalihait ;)

Tyytyväiset ensikertalaiset :)

Tässä vielä parit kuvat viime päiviltä. Kun olin poissa kotoa yön, siellä tapahtui kaikenlaista kummallista. ;) Nämäkin kuvat ovat Janin puhelimella ottamia:

Tätä ei ole vielä ennen tapahtunut! Sekä koira että kissa nukkuivat Janin vieressä minun poissaollessani. :D

Pulla ja Jani vaanivat meidän pihassa usein vierailevia oravia.

Lolan viikonloppuun kuului vielä metsässä treenailuakin, nämä kuvat ovat eiliseltä, kun Jani ja Lola olivat kahdestaan metsässä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...

Keli oli aikast hieno, pakkanen ja kirkas taivas. :)