Weekend at Galway with my aunt and uncle

Viime viikonlopun ryhmärämä vasemmalta alkaen: setä Ari, täti Tiina ja mä ! :)

Huhhuh, vähän on päässy viikko pitkälle, ennen kuin ehdin tätä postausta tekemään! Tosin, eilen illalla olin jo hyvässä vauhdissa, kun netti yllättäen katkesi. Mutta, tässä tämä nyt kuitenkin vihdoin tulee! :D 

Viime viikolla Dubliniin saapui tuttuja, kun mun täti ja setä tulivat moikkaamaan mua. Keskiviikkona, kun he saapuivat Dubliniin, olin heitä vastassa heidän majapaikassaan. Alun kuulumisten vaihdon jälkeen lähdimme kaupungille ja etsimme ravintolan, jossa kävimme syömässä vähän "iltapalaa" (lue: pihviä). Syömisen jälkeen minun piti jo suunnata takaisin host-perheen luo Ongariin, valmistautumaan seuraavaan aamuun ja tavalliseen arkeen. 

Torstai oli vielä aivan tavallinen arkipäivä enkä lähtenyt illalla keskustaan. Mutta sitten koittikin jo perjantai! Olimme sopineet perheen äidin kanssa, että herään aamulla hieman aikaisemmin, jotta hän pääsi lähtemään töihin ajoissa ja siten hän myös pääsi iltapäivällä ajoissa. Heti kun perheen äiti tuli kotiin, minä otin viikonlopun reissua varten pakkaamani kassin ja suuntasin bussipysäkille. Hurautin ensin bussin kyydissä keskustaan ja siellä tapasin tädin ja sedän Spirellä, Dublinin helpoimmalla kohtauspaikalla. Siitä suuntasimme porukalla seuraavalle bussipysäkille, jossa hyppäsimme seuraavaan bussiin. Matka Galwayhin sujui mukavasti jutellessa ja Irlannin maalaismaisemia katsellessa. 

Galwayssa kirjauduimme sisälle majapaikkaamme, joka oli bed & breakfest -tyyppinen majatalo (tulipa sellaisessakin yövyttyä ensimmäistä kertaa). Nälkä alkoi jo kurnia vatsassa, joten lähdimme vielä iltasella etsimään ruokapaikkaa. Olisimme halunneet syödä kunnolla, mutta useammassa ravintolassa meidät käännytettiin, koska ei ollut joko tilaa tai ravintola oli menossa pian kiinni. Aikamme sateessa vaelleltuamme (ja turhauduttamme) päädyimme Supermac's-nimiseen pikaruokapaikkaan, joka on sentään irlantilainen ketju. Saimme kyllä syötyä hyvin, vaikka mentiinkin hampurilais- ja fish&chips -linjalla. :D Syömisen jälkeen palasimme suorinta tietä majapaikkaan makoisille yöunille. 

Lauantaiaamuna, herkullisen irlantilaisen aamupalan jälkeen, oli aika lähteä opastetulle retkelle upeisiin Irlannin maisemiin. Retkibussin piti hakea meidät suoraan majapaikkamme edestä, mutta jostain syystä bussia ei kuulunut saati näkynyt. Onneksi linja-autoasema, jolta retkibussi muutoinkin olisi lähtenyt, oli vain pienen kävelymatkan päässä, joten päätimme mennä sinne. Kaikesta huolimatta pääsimme onneksi bussiin ja matka kohti Burrenia ja Cliffs of Moheria saattoi alkaa! 

Jo hyvin alkuvaiheessa retkeä kävi selväksi, että bussin kuljettaja/retkiopas oli aivan hulvaton tyyppi! Nauraa sai koko retken ajan. :D Suuntasimme Galwaysta maaseudulle, ensimmäinen kohteemme oli Kinvaran kylä, jossa pysähdyimme kuvaamaan ja ihailemaan keskiaikaista Dunguairen linnaa. 

Dunguairen linna

Joku tuulituugikin siinä :D

 

Kuten kuvistakin näkyy, linna oli aikas hieno! Kinvaran kylästä matka jatkui hyvin perinteisten irlantilaisten maaseutumaisemien halki kohti Burrenin kansallispuistoa. Burren on alue, joka on enimmäkseen kalkkikiveä, joiden väleissä kasvaa laikuittain ruohoa ja muita kasveja. Retkiopas kertoi, että kivet ja siten ympäristö muuttuvat säästä ja olosuhteista johtuen jatkuvasti. Burrenin alueella on myös muinainen Poulnabronen kivimuodostelma. Siellä pysähdyimme jälleen kuvia ottamaan. Yritin saada jonkinmoista kuvaa tuosta hyvin ainutlaatuisesta maisemasta ja tietysti Poulnabronesta. Lisäksi seuraavassa pari yritelmää ottaa taiteellisia makrokuvia. :D 

Poulnabrone

Burrenin maisemaa

Makroyritelmää...

... vielä tässäkin.

Seuraava pysäkkimme oli Kilfenoran katedraalin raunioilla (katedraali on noin vuodelta 1200). Katedraalin rauniot jo itsessään olivat hienot, mutta sisältä löytyi myös keskiaikaiset, niin kutsutut ”korkeat ristit”. Ne ovat nimensä mukaisesti korkeita, hyvin moninaisesti koristeltuja ristejä. Tällaiset ristit olivat tyypillisiä Brittein saarilla ja Irlannissa aikaisella keskiajalla. 

High cross

Kuvaa sisältä Kilfenoran katedraalista

Jatkoimme matkaa Doolinin kalastajakylään, jossa söimme lounasta paikallisessa pubissa. Ruoka oli hyvää ja palvelu todella nopeaa! Lounaan jälkeen matka jatkui Cliffs of Mohereille. Ne ovat siis suuret rantakalliot Atlantin rannalla Irlannin länsirannikolla. Siellä on kuvattu esimerkiksi Harry Potter ja puoliverinen prinssi -elokuvaa. Ja oli ne kuulkaa isot ja näyttävät! Jälleen kerran, kuvista ei saa tarpeeksi hyvää käsitystä näiden maisemien mahtipontisuudesta. Tässä niitä kuvia kuitenkin on, siitä huolimatta… :D 

Cliffs of Moher

Uskaltauduin reunalle, hui! :D

Huomatkaa kallion päällä olevat ihmiset. Helpottaa hieman suhteuttamaan kuinka isot noi kalliot on.

Cliffs of Mohereilla tosiaan kuljeskeltiin jonkin aikaa. Muistoksi jäi läjäpäin kuvia (karsin niitä todella rankalla kädellä, etten laittaisi tähän ihan liikaa) ja mustelma polveen, kun heitin volttia kivikkoisilla poluilla kuljeskellessamme. Onneksi olin tuolloin riittävän kaukana kallion reunasta...

Cliffs of Mohereilta retkibussi suuntasi takaisin kohti Galwayta. Takaisinpäin ajoimme tietä, joka kulki aivan Atlannin rannan vieressä, joten merimaisemia sai katsella vähän pidempäänkin. Pysähdyimmekin vielä kerran kauniisiin merenrantamaisemiin, sieltäkin vielä pari kuvaa.

Jälleen makroyritelmä :D

Kun vihdoin pääsimme takaisin Galwayhin, olimme kaikki melko väsyneitä, nuo retket on aikast rankkoja! Kävimme pikaisella lepo-/huoltotauolla majapaikassa ja sen jälkeen suuntasimme jälleen Galwayn keskustaan etsimään ruokapaikkaa. Tällä kertaa päätettiin, että nyt on pakko päästä vähän parempaan paikkaan syömään! Jälleen paikan löytäminen meinasi aluksi osoittautua hankalaksi, koska monessa paikassa oli niin täyttä. Olimme kuitenkin sinnikkäitä ja lopulta yhdestä paikasta varasimme pöydän, vaikka jouduimmekin odottamaan sitä yli tunnin. Odottelimme toisessa ravintolassa paikallisten juomien ääressä, kunnes pöytävarauksen aika koitti. Ja kyllä muuten kannatti odottaa! Syötiin kunnon kolmen ruokalajin illallinen ja kaikki oli todella hyvää. Setäkin kehui aivan maasta taivaisiin ja se on paljon se, hänellä kun on ravintola-alan koulutus ja tietoutta kyllä siitä, mikä on oikeasti hyvää. :D Ruuan jälkeen suoraan sanottuna vyöryimme takaisin majapaikkaan.

Sunnuntaina koittikin aika lähteä takaisin Dubliniin. Emme tehneet aamulla Galwayssa muuta kuin kävimme yhdessä kahvilassa hieman herkuttelemassa ennen bussiasemalle menoa. Bussi suuntasi Dublinin lentokentälle, jonne minäkin menin saattamaan tädin ja sedän kotimatkalle Suomeen. Hetken mielessä vihlaisi ajatus: pian minäkin olen täällä, pian minäkin lähden kotiin… 

Viikonloppu oli aivan huikea ja pääsin näkemään sellaisia kolkkia Irlannista, joita halusinkin tämän kokemuksen myötä päästä näkemään. Suurin ja vuolain kiitos matkaseuralleni, oli niin hienoa että tulitte Irlantiin asti minua katsomaan ja olitte niin rohkeita, että uskalsitte lähteä kanssani reissuun! Sukulaisten näkeminen lievitti koti-ikäväänikin todella paljon. Nyt tulevana perjantaina Dubliniin saapuu koti-ikävääni lieventämään Jani!!! Ei malta odottaa… Mutta siitä lisää ensi kerralla. :D